HS poliisin johtokeskuksessa: Syksyn 2015 mielenosoitukset olivat poliisille haaste.

”Homma kävi todella kuumana viime syksynä tuolla Narinkkatorilla. Jos oli Rajat kiinni -mielenosoitus, aina paikalle tuli myös vastamielenosoitusporukka, joiden joukossa oli yleensä anarkisteja. Tarvitsimme 100–150 uutta joukkojenhallintapoliisia, ja hommat oli tehtävä ylitöinä, koska niihin ei pystytty varautumaan. Ei se ollut halpaa hommaa.”  Näin poliisin johtokeskuksen johtajaa.

Ylikomisario Jussi Huhtela kommentoi lehdelle syksyn tilanteita Narinkkatorilla ja itsenäisyyspäivän sattumuksia.  Pääosan haastattelussa saa poliisin joulukuussa ensimmäistä kertaa käyttämä ihme-soft-ase, joka ampuu kumisia palleroita. Sen maahan osuneen ammuksen arvellaan singonneen jotakin mielenosoittajan kasvoihin, jolloin aiheutui lievä silmävamma.

Mellakkatilanteet ovat olleet Suomessa hyvin harvinaisia. Vanhempi polvi muistaa Kemin lakot 1948, jolloin poliisi suojeli lakkoon liittymätöntä Kemihaaran uittotyömaata mielenosoittajilta. Tapauksen yhteydessä kuoli kaksi henkilöä, joista toinen tuntemattoman ampujan luotiin. Yleislakko 1956 aiheutti myös yhteentörmäyksiä Helsingissä, mutta ei henkilövahinkoja.

”Hullu vuosi” 1968 toi nahistelun julkisiin mielenosoituksiin Suomessakin: Persian shaahin Muhamed Reza Pahlevin Suomen-vierailu herätti ulkomaisia esikuvia jäljitteleviä protesteja Helsingissä, ja Neuvostoliiton toteuttama sotilaallinen isku Tsekkoslovakiaan 21.08. toi mielenosoittajat Tehtaankadulle, -ja kärhämiin poliisin kanssa. Ihmisten vammautumisista vältyttiin tälläkin kertaa.

Ammuksia lähettävä väline, toisinsanoen *ase*, on suomalaisen poliisin kädessä harvoin nähty kummajainen. Kun Kemin fataalit laukaukset v.48 eivät tutkimuksissa osoittautuneet poliisin aseesta lähteneiksi, ensimmäinen viranomaisen t. esivallan auktorisoiman henkilön liipasinsormella lähetetyn projektiilin l. ammuksen eteen joutunut suomalainen sitten v.1918 sisällissodan, oli 06.12.2016 kumiluodin aiheuttamasta kimmokkeesta tällin päähänsä saanut ”antifasistisen” mielenilmaisun osanottaja Jari Laine. Onko *antikliimax* oikea sana?

Jari toipui vammastaan entiselleen, ja oli mm. Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla hyväntuulisena mieltäänosoittamassa parisaenviikkoa sitten, mutta julkinen keskustelu 06.12. laukauksista ei ole toipunut? Esittelemme siis paljonpuhutun ei-tappavan-aseen:

FN 303 on itselataava, vähemmän-tappava (less-lethal) mellakka-ase, jonka valmistaja on belgialainen FN Herstal. Sen tuotanto aloitettiin vuonna 2003. Suomessa ase tunnetaan myös nimellä ”paineilmatoiminen projektiililaukaisin”[1].

Muovirakenteisella paineilmakäyttöisellä aseella ammutaan värikuulaa muistuttavia ammuksia, joiden kantomatka on noin 70 metriä. Ne voivat maalin lisäksi sisältää myös paprikasumuttimissa käytettyä kapsaisiinia.[2] Asetta käytetään tilanteissa, jossa etälamauttimen tai paprikasumutteen kantomatka ei riitä. Ammuksen on tarkoitus rikkoontua osuessaan kohteeseen, eikä sen pitäisi esimerkiksi lävistää ihoa. Mellakanhallinnan lisäksi FN 303:a voidaan käyttää myös villieläinten karkottamiseen.[3] Wikipedia.

IHMEASE000000001Luotetun asetehtaan FN:n vamistama ihmease FN 303 siis kertoo poliisin arsenaaliin kuuluessaan suomalaisten viranomaisten tahdosta hoitaa järjestykseenpakotus -tehtävänsä mahdollisimman humaanisti ja vähimmällä jälkipuheella. ”Aseen”  ensikäyttö tosin herätti kalabaliikin, joka näyttää jatkuvan yhä.

Syksyn ja talven ”Rajat kiinni!” -mielenilmaisuissa ei mellakka-aseita tarvittu. Poliisin voimat olivat *riittävät*, eikä niitä jouduttu käyttämään oikeastaan kuin sen kerran, kun eräs tunnettu naispuolinen mediahenkilö jouduttiin niputtamaan. Lisää tietoa tästä saa mm. Youtubesta, haulla ”mä-en-pysty-hengittääään!”.

Hesarin NYT-liitteen toimittajilla on virheellinen käsitys, että poliisin toimintaan oltaisiin tyytymättömiä myös hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vastustaneessa joukossa. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Mielenilmaisuja seurannut toimittajamme muistaa rajat-kiinni-väen useimmiten tilaisuuksien lopuksi kiittäneen poliisi hyvästä toiminnasta yhteishuudolla. Em. Suvi Auvisen niputus sai maahanmuuttokriittiltä jopa aplodit ja kannustushuutoja.

Samalla Huhtela on saanut vihamiehiä, tai ainakin äänekkäitä vastustajia, niin anarkistien kuin Rajat kiinni -liikkeen joukoissakin. Molemmat osapuolet kokevat poliisin olevan toisen puolella, suojelevan tai ylireagoivan toisen puolen tekemisiin.

Uudenvuodenyön tapahtumat Helsingissä ovat edelleenkin liian kuuma aihe selväsanaisesti käsiteltäväksi?  HS kysyy:

Huhtela muotoilee sanansa tarkkaan, kun muistelee tapausta. ”Miten tämän sanoisi niin, etteivät ihmiset tule sanomaan, että tuo on rasisti. Uudenvuoden tapahtumat olivat tietyllä tavalla herätys sekä viranomaisille että näille miehille [turvapaikanhakijoille]. Tajusimme, että nyt puuttuvat tietyllä tavalla säännöt siitä, mitä Suomessa saa tehdä. Uskon, että tuolloin onnistuimme luomaan ne pelisäännöt. Sen jälkeen tämmöisistä asioista ei ole hirveästi tarvinnut puhua.”

Helsingin apulaispoliisipäällikön Ilkka Koskimäen lausunto brittilehti The Telegraphille myönsi joukkoahdistelua tapahtuneen, mutta myöhemmät poliisin julkitulot vesittivät kuvan tapahtumista. 15 rikosilmoitusta Senaatintorin ympäristöstä on kuitenkin kirjattu tuossa tilanteessa. On merkillepantavaa, että Huhtela hyvin tarkkaan varoo sanojaan.

Toisaalla olemme käsitelleet  viranomaisilta vaaditun *poliittisen korrektiuden* seurauksia Ruotsissa: Paitsi että julkisuudessa annettu kuva Tukholman turvallisuustilanteesta on ollut epärealistinen juuri po. *rasismin-välttelemisen* vuoksi, myös viranomaisten sisäinen tiedottaminen on ollut suodattunutta, jos sen siististi sanoo. Tukholman kaupunginhallituksen jäsenen lausunto viime viikonlopun katastrofista ”We are Sthlm” -nuorisotapahtumassa on hyvin varoittava.

Roger Ticoalu Tukholman kaupunginhallituksesta kertoo, että viranomaiset olivat täysin varautumattomia tälläisiin ongelmiin: ”Me emme osanneet odottaa mitään tälläistä, että suuret joukot nuoriamiehiä ympäröi jonkun tytön ja seksuaalisesti hyväksikäyttävät häntä.”

Hän myöntää, että viranomaisilta puuttui kokonaan ajanmukainen tieto kaduilla yleistyvästä naisten ahdistelusta, -siis juuri Senaatintorin uudenvuodenyön kaltaisesta toiminnasta. Viranomaisten tietämättömyyden seurauksena poliisi joutui lauantaina ja sunnuntaina ottamaan suojiinsa parkuvia tyttöjä ja pidättämään kymmeniä turvapaikanhakija-miehiä. Tästä olisi vältytty, jos poliisi olisi saanut kertoa edes omille esimiehilleen, mitä on kokemuksen mukaan odotettavissa. Di-gold

http://nyt.fi/a1471748022599

One thought on “HS poliisin johtokeskuksessa: Syksyn 2015 mielenosoitukset olivat poliisille haaste.

  • 22.8.2016 at 12:56
    Permalink

    Suomalaisille poliisi tuntuu olevan koko ajan vihollinen. Mutta jos maatamme uhkaa ulkopuolinen taho niin kuka seisoo etulinjassa? Poliisi!! Rajavartiolaitos nostaa kädet pystyyn ja päästää kaikki sisään niinkuin tähänkin asti on päästänyt. Miksi muuttaa hyväksi havaittua käytäntöä.

    kansan tulisi vaatia heti 2000 poliisia lisää vahvuuteen, eikä suinkaan vähentää heidän määräänsä. Se on kaikkien etu. Jos tuosta 1000:sta poliisista puolet laitettaisiin huumerikoksiin ja toinen puoli talousrikoksiin niin meidän kaikkien veroprosentti putoaisi, merkittävästi.

    Mutta ei. Kansamme on niin tyhmää ettei se ymmärrä omaa etuaan.

    Reply

Vastaa