”Miten tunnistaa natsilapset päiväkodeissa?” Apteekki-asiakkaille jaettu lehti, Baby und Familie, neuvoo.

Tyytymättömyys Merkelin post-DDR-politiikkaan on kasvamassa Saksassa, ja systeemi on ryhtynyt vastatoimiin. Kaikille Saksan apteekkien asiakkaille jaettava Baby und Familie ohjeistaa tunnistamaan naapuruston oikeistoradikaalit, neuvoo opettajia ja päiväkotien henkilöitä eristämään heidän lapsensa.

Asiasta kertoi Vapaakulkija-blogi:

Juttu alkaa hälyyttävästi toteamuksella: „Yhä useammin päiväkodit hakevat apua, koska ne ovat joutuneet tekemisiin oikeistolaisten vanhempien kanssa.“ Ja jatkaa kysymyksellä: „Miten pitää toimia, kun heidän ideologiansa ja rasisminsa tunkee päiväkodin päivään ?“

Vapaakulkija jatkaa: ”Oikeistoradikalismin tunnusmerkkeinä juttu pitää „huomaamattomuutta, vaaleita hiuksia, ystävällisyyttä ja kuuliaisuutta.“ „Ensinmäinen vaikutelma on ystävällinen ja kuuliainen.“ kertoo Michaela Köttig, Soziologi ja oikeistoradikalismin tutkija (Frankfurt University of Applied Sciences).

„Vaaralliseksi tämän tekee se että oikeistoradikaalit vanhemmat pyrkivät mielellään koulun vanhempien neuvostoon tai vastaaviin luottamustehtäviin. Kun todelliset tavoitteet tulevat aikanaan esiin on näiden vanhempien erottaminen usein mahdotonta, koska he ovat usein saaneet tai saavat tukea neuvostonjäseniltä.“ Lisää Eva Prausner.

„Oikeistolaisuus ilmenee useissa muodoissa. Mikä on äärioikeistolaisuutta ja mikä ei, on vaikeaa määrittää, koska tämä on lähtöisin keskeltä yhteiskuntaa. Äärioikeiston lapset eivät välttämättä eroa muista lapsista, ainakaan heti, koska ovat erittäin kilttejä, hiljaisia ja kuuliaisia“ Kertoo Heike Radvan, Asiantuntija „Amadeu Antonio säätiön“ äärioikeistojaoston johtaja.

Äärioikeistontutkija Prausner kertoo, että lapset ovat yleensä hyväkäytöksisiä ja pukeutuvat, kenties „tiettyihin vaatemerkkeihin“, koska usein äärioikeistolaiset eivät pidä amerikkalaisista vaatteista. Vaatteissa voi kuitenkin olla tiettyjä „symboleja“, joita „tietämätön“ ei huomaa, mutta ääriaines tunnistaa ne. Ulkoisista merkeistä Prausner mainitsee muutaman, kuten „täydellisesti palmikoidut letit ja pitkät hameet“, jotka „ovat hälyytyssignaaleja „äärioikeistolaisista vanhemmista“.

Päiväkodeissa ja kouluissa olisi syytä kiinnittää huomiota äärioikeisiin perheisiin ja käydä rohkeasti kiinni ongelmaan, eikä pelätä. „Vaikka se tuntuisi vaikealta on syytä asettaa rajat heti alkuun ja sanoa ettei tuollainen sovi tänne.“ Ohjeistaa sosiologi Köttig ja saa taustatukea vasemmisto-orientoituneelta kollegaltaan Radvanilta: „Ymmärrys ei ole paikallaan tuollaisissa tilanteissa.“

Tämän kaiken takana on säätiö, nimeltään Amadeu Antonio Stiftung. Säätiötä johtaa eräs Anetta Kahane, jonka tausta on Stasin, DDR:n salaisen poliisin, organisaatioissa ja perhetausta kommunistinen.

Säätiö saattaisi mennä todellisuudesta vieraantuneiden kukkahattutätien ja 70-luvulle jämähtäneiden stalinistien puuhasteluksi, mutta Merkelin hallinto on tilannut juuri heiltä ohjeistuksen ”vihapuheen” tunnistamiseksi.

Netin vihapuhetta on seuraava, selittää kommunistis-äärisuvaitsevainen säätiö:

• Ihmisyydenriisto, kuten vertaaminen hyönteisiin, loisiin, eläimiin, sekä valheet huhujen perusteella ja oletetuista väkivaltateoista, raiskauksista, rikollisuudesta käyttäen väärennettyjä viranomaisdokumentteja – usein vahvistamaan omia kuvitelmia.
• Kulttuurirasismi, kuten „he eivät sovi meille“.
• Vertausrasismi, kuten: „Miten on „meidän“ lasten/asunnottomien/vanhusten jne. kanssa ? Kohta olemme vieraita omassa maassamme/väestönvaihto“.
• Valemedia väite, jolla perustellaan, ettei totuus tule julkisuuteen.
• Syytökset pakolaisia auttavia ihmisiä kohtaan, kuten: suvakki, suvaitsevainen tai jopa äärivasemmistolainen.“
• Samainen brosyyri jatkaa: „Usein rasistinen kiihoitus ottaa satiirin muodon tai piiloutuu huumorin alle tai käyttää puolustuspuheenaan jälkikäteen „vitsiä“. Lisäksi rasismi ei suuntaudu pelkästään pakolaisia vastaan, vaan kohdistuu myös „ei valkoisia saksalaisia“ (Suom.Huom. Tämä termi aiheutti pienen hymähdyksen) ja he ovat yhtälailla rasismin kohteena.“
• Säätiön johtaja Anetta Kahane on ex-Stasi työntekijä DDR-ajoilta. Kahane on juutalais-kommunistisen emigranttiperheen tytär ja työskeneteli Stasille vuodesta 1974 vuoteen 1982 peitenimellä IM „Victoria“ valtion turvallisuusvirastossa (MfS). (9)
• Rouva Kahanen perustama säätiö näkee homogeenisen ja valkoisen Saksan yleisenä ongelmana ja on tuonut selkeästi oman mielipiteensä „valkoista Saksaa“ (10) vastaan esiin:
• „Tästä syystä on itäosassa maata edelleenkin vain prosentin vähemmistö ja voidaan sanoa, että tämä osa maasta on jäänyt valkoiseksi. Ei pelkästään „maahanmuuttaja“- vapaaksi, vaan valkoiseksi. On ollut erittäin rasittavaa, vaikeaa, työlästä, jopa mahdotonta saada paikalliset auktoriteetit uskomaan, että tämä tila on ongelma ja tätä vastaan on aktivoiduttava. Täältä puuttuu poliittinen tahto, empatia ja modernille länsimaiselle demokratialle ominainen etiikka.“
• Säätiön tukijoista löytyy Saksan Liittotasavallan lisäksi joukko muita tunnettuja ja tuntemattomia järjestöjä, jotka on tuotava lopuksi esiin.

Nyt olemme siis saaneet tietää, että ”rasisminvastustajien” oma ajattelu on valkoihoisia eurooppalaisia vihaavaa rasismia. Toimijoiden motiivit ovat tietoisesti rodullisia, ja he kokevat ongelmaksi jos jollakin Euroopan kolkalla säilyy europidinen väestö. Olemme saaneet lukea sen heidän omista julkaisuistaan.

Millaisia perheitä ei ilmeisesti pidetä riskeinä, siitä kertoo Iltalehden uutinen. Varoitan, ei heikkohermoisille. 

Vapaakulkija: https://vapaakulkija.wordpress.com/2016/09/25/miten-tunnistat-natsiperheen/

Sylttytehdas: http://www.amadeu-antonio-stiftung.de/

Gates of Wienna samasta aiheesta.

So erkennen Sie eine „rechte Familie“ – blond, nett, unauffällig: Apothekenblatt warnt vor „Gefahr von rechts“

Shortnews.de. 

Vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä lapsia pelkäävät mielipidevaikuttajat, kansankynttilät ja muut paremmat ihmiset tyrkyttävät meille ns. monikulttuurisuutta myös parisuhteisiin ja perheenperustamisiin. TarkastellaAn nyt sitäkin ilmiötä -reaalimaailmassa- kun kerran aloitettiin: