Seppo Heino (ps.): Haluammeko turvallisen kunnan?

Sisäministeriön uusimman tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat turvapaikanhakijoiden laajamittaisen maahantulon uhkana sisäiselle turvallisuudelle. Kyseessä on rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajako ja terrorismin uhka.

IS uutisoi 24.3. että muslimitaustaiset ”yksinäiset sudet” ovat suurin terroriuhka Suomessa. K-U puolestaan uutisoi 25.3. ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten olevan rajussa kasvussa.

Suomalaiset ovat nokkeluudellaan ja sitkeydellään luoneet itselleen tasa-arvoisen ja turvallisen maan asua. Heikommista on huolehdittu verovaroilla sosiaaliturvan avulla. Osasyynä pärjäämiseemme on ollut varovainen varauksellisuus vieraisiin, halukkuus veronmaksuun sekä virkavallan kunnioittaminen.

Sitten tuli notkahdus, kun tolkku sekä aivot laitettiin narikkaan ja keksittiin monikulttuurisuus. Naiivit päättäjät alkoivat päästää maahamme sopeutumatonta väkeä. Turvapaikanhakijoiksi esittäytyneet tulijat olivat köyhien maiden hyväosaisia, joilla oli varaa tuoda itsensä tänne.

Kari Suomalaisen v. 1991 piirtämässä pilakuvassa suomalainen virkailija uskoo hiirien vetämällä kurpitsavaunuilla puhkuvaa sutta paenneen henkilön tarinat. Niihin aikoihin Suomeen saapuivat ensimmäiset somalit, ja piirroksen taustalla oli lepsu maahanmuuttopolitiikkamme.

Jos pohdimme asiaa vaikkapa 25 vuotta unessa olleen koomapotilaan näkökulmasta: Hän saattaisi herätessään tyrmistyä. Pilakuva on muuttunut todeksi. Hän huomaisi, että ei tullutkaan työvoimapulaa suurten ikäluokkien eläköidyttyä, ja hän ihmettelisi ulkomailta haalittua toimetonta työvoimareserviä puutteellisine luku- ja kirjoitustaitoineen.

Häneltä olisi myös jäänyt kokematta valtamedian harjoittama monikulttuurinen aivopesu. Hän ihmettelisi, mikä suomalaiset on tyhmentänyt ja miksi vahingoitamme yhteiskuntaamme.

Valtion ottamaa lainamäärää kuvaava velkakello kertoo jokaisen suomalaisen vauvasta vaariin olevan velkaa 20 000 euroa. Mutta velkaa pystyy lyhentämään.

Se, että Suomeen sijoitetaan pysyvästi länsimaiseen elämäntapaan sopeutumattomia ihmisiä, on peruuttamatonta. Se on vakavin yhteiskuntaamme tuhoava asia.

Kunnissa voi vaikuttaa asioihin siten, että kunnanvaltuusto ei anna lisää kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille. Tämä johtaisi siihen, että oleskeluluvan saaneita ei asutettaisi kuntiin, vaan he olisivat vastaanottokeskuksissa turvassa.
Näin kärsimättömimmät onnenonkijat kyllästyisivät huonoon ruokaan ja tylsyyteen. Tästä taas seuraisi, että he lähtisivät vapaaehtoisesti pois maastamme nopeastikin. Ja oikeasti turvaa tarvitsevat jäisivät.

Tämä tapahtuisi, jos asia olisi perussuomalaisten päätettävissä kunnanvaltuustoissa. Se taas edellyttää, että ihmiset äänestäisivät perussuomalaista ehdokasta. Ainoastaan perussuomalaiset ovat puolueena sekä eduskunta- että kuntatasolla sosiaaliperäistä siirtolaisuutta vastaan.

Muilla puolueilla on vaalien alla hätä selittää vaaliteltoilla musta valkoiseksi. Ne eivät ole arvostaneet kansalaisten toiveita, eivätkä ole asettaneet suomalaisten etuja tärkeimmäksi. Vaalien jälkeen ne toiminevat jälleen samalla tavalla kuin ennenkin.

Seppo Heino, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (ps.) Järvenpää

One thought on “Seppo Heino (ps.): Haluammeko turvallisen kunnan?

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.