Mistä pakkopalautuksissa on kyse? – Sisäministeriö vääntää rautalangasta
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden ns. pakkopalautukset ovat kuohuttaneet turvapaikanhakijoita ja heidän suomalaisia ystäviään varsinkin parin viime päivän aikana.
Vaikka eilen lähtenyt palautuslento ei ollutkaan ensimmäinen laatuaan Afganistaniin, silti vasta nyt lentoja kohtaan osoitettiin mielenkiintoa niin laajassa mittakaavassa, että viranomaisten toimintaa pyrittiin systemaattisesti häiritsemään aktivistien toimesta.
Tarpeetonta meuhkaamista ja turhaa kansalaisaktivismia vähentääkseen on Sisäministeriö julkaissut asiasta selkokielisen tiedotteen, jossa juurta jaksain selitetään palautusten syvin olemus, jotta pakkopalautusten vastustajatkin asian ymmärtäisivät.
On silti syytä epäillä viestin perillemenoa, sillä tekstistä unohtuivat tavuviivat.
Sisäministeriön tiedote kuuluu seuraavasti:
”Kysymyksiä ja vastauksia kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palautuksista
Mistä oli kyse Helsinki-Vantaalta 3.4. Afganistaniin lähteneessä palautuslennossa?
- Kyseessä oli täysin normaali palautuslento. Vastaavia lentoja tehtiin 2016 noin 30 kpl ja tänä vuonna on tehty 6, joista kolme Afganistaniin. Tämä ei ollut ensimmäinen lento Afganistaniin.
- Eilinen lento sujui hyvin ja rauhallisesti. Lennolla oli 10 palaavaa ihmistä.
- Kaikki palautettavat pääsivät hyvin kotimaahansa ja heidät otettiin siellä vastaan.
- Koneessa ei ollut alaikäisiä eikä poliisin tietojen mukaan raskaana olevia.
- Koneessa oli mukana lääkäri – jota ei tarvittu – sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun tarkkailija ja Frontexin tarkkailija.
- Kukaan palautettavista ihmisistä ei vaatinut suomalaisen avustajansa tai edustajansa tapaamista.
- Kabulissa palaajia oli vastassa Suomen suurlähetystön edustaja sekä IOM:n (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) edustaja.
- Helsingin poliisilaitos oikoi jo tänään ko. lentoon liittyviä väärinkäsityksiä: http://www.poliisi.fi/helsinki/prime101_fi.aspx/1/0/poliisilla_ei_ole_harkintavaltaa_pakkopalautuksissa_-_poliisi_toteuttaa_laissa_annettua_tehtavaa_58222
Mihin ihmisten palauttaminen perustuu?
- Palauttaminen on osa turvapaikkaprosessia, joka on käytössä koko EU:ssa. Ketään ihmistä, jolla turvapaikkaprosessi on kesken, ei palauteta Suomesta.
- Suomi palauttaa kotimaihinsa sellaisia ihmisiä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, mutta sen edellytykset eivät täyty.
- Ennen palautusta ihmisillä on ollut mahdollisuus hakea muutosta saamaansa päätökseen ja he ovat näin toimineet. Palautettavat ihmiset ovat siis käyneet valitusprosessin loppuun.
- Lähtökohta on aina se, että ihminen noudattaa saamaansa lainvoimaista päätöstä ja poistuu itse maasta.
- Joka viikko noin 100 ihmistä palaa Suomesta lähtömaahansa, myös Afganistaniin. Tämä sisältää sekä vapaaehtoisesti lähteneet että poliisin tekemät palautukset.
- Noin 150 henkilöä hyödyntää vapaaehtoista paluuta joka kuukausi.
Rikkooko Suomi kansainvälisiä sopimuksia palauttaessaan ihmisiä esimerkiksi Afganistaniin?
- Suomi on eurooppalainen oikeusvaltio, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Ketään ei lähetetä kuolemaan.
- Ulkomaalaisella ei ole automaattisesti oikeutta oleskella Suomessa. On viranomaisten lakisääteinen tehtävä puuttua laittomaan maassa oleskeluun. Ei ole kenenkään kannalta hyvä antaa ihmisille väärää toivoa mahdollisuuksista elää Suomessa ilman oleskelulupaa.
- Yhteistyöpöytäkirja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten paluusta ja palauttamisesta allekirjoitettiin Afganistanin kanssa lokakuussa 2016.
- Yhteistyöpöytäkirjassa alleviivataan palaajien inhimillistä kohtelua ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kohtelua.
Edellyttääkö palauttaminen palautussopimusta?
- Lähtökohtaisesti valtiot ottavat omia kansalaisiaan vastaan ilman erillisiä sopimuksia. Palautussopimus ei siis ole edellytys palautuksien onnistumiselle, mutta se helpottaa asiaa.
- Poliisi palautti viime vuonna kielteisen päätöksen saaneita yli 100 maahan. Toisiin maihin palautus onnistuu helpommin kuin toisiin. Palautussopimuksia Suomella on vain muutamien maiden kanssa.
- Yhteistyöpöytäkirja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten paluusta ja palauttamisesta allekirjoitettiin Afganistanin kanssa lokakuussa 2016.
- Irakin kanssa vastaavaa sopimusta neuvotellaan.
Voidaanko turvapaikkaa hakenut ihminen palauttaa kesken hakuprosessin?
- Ketään ihmistä, jolla turvapaikkaprosessi on kesken, ei palauteta Suomesta.
- Suomi palauttaa kotimaihinsa sellaisia ihmisiä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, mutta sen edellytykset eivät täyty.
- Ennen palautusta ihmisillä on ollut mahdollisuus hakea muutosta saamaansa päätökseen ja he ovat näin toimineet. Palautettavat ihmiset ovat siis käyneet valitusprosessin loppuun.
- Lähtökohta on aina se, että ihminen noudattaa saamaansa lainvoimaista päätöstä ja poistuu itse maasta.
Miten vapaaehtoista paluuta tuetaan?
- Vapaaehtoinen paluu on aina ensisijainen vaihtoehto.
- Viranomaiset avustavat vapaaehtoisia palaajia:
- Poliisi ohjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lähtökohtaisesti aina ensisijaisesti avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin. Kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla on mahdollisuus palata vapaaehtoisen paluun tuella kotimaahansa tai muuhun maahan jossa hän voi oleskella laillisesti.
- Maahanmuuttovirasto ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM koordinoivat vapaaehtoista paluuta.
- Käytännössä palaajalle hankitaan ja maksetaan paluuliput. Paikallinen IOM on usein vastassa kotimaan kentällä. Palaaja voi saada myös taloudellista tai aineellista tukea elämän uudelleenrakentamiseen: sen tuella voi päästä esim. opiskelemaan.
- Viranomaiset panostavat tuetun vapaaehtoisen paluun tarjoamiseen ja kannustavat myös kuntia sekä järjestöjä tähän.
Milloin poliisi palauttaa ihmisiä saatettuna?
- Jos kielteisen päätöksen saanut henkilö ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti, palauttaminen on poliisin lakisääteinen tehtävä.
- Poliisi panee täytäntöön vain sellaisia päätöksiä, joissa valitustiet on käyty loppuun eikä ulkomaalaisella ole oikeutta enää oleskella Suomessa.
Onko Afganistan niin turvallinen maa, että sinne voidaan palauttaa ihmisiä?
- Sekä Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätös että tuomioistuinten ratkaisut valituksiin perustuvat ajantasaiseen tietoon Afganistanin turvallisuudesta. Jos turvallisuustilanne muuttuu, se otetaan huomioon päätöksenteossa.
- Afganistanin turvallisuustilanne ei ole viime aikoina merkittävästi muuttunut. Afganistanin turvallisuustilanteelle on ominaista aaltoilu, tietyillä alueilla taistelut välillä kiihtyvät ja välillä laantuvat. Pysyvää kehitystä parempaan ei ole valitettavasti tapahtunut. Sen vuoksi Afganistanissa on joitakin alueita, joille ei palauteta ihmisiä
- Sisäistä pakoa voidaan kuitenkin soveltaa eli Maahanmuuttovirasto ja tuomioistuimet ovat katsoneet, että esimerkiksi Kabuliin voi palata
- Afganistanin turvallisuustilannetta arvioidaan jatkuvasti, kuten myös siitä johdettavaa ratkaisukäytäntöä. Viimeisin arvio on tammikuulta 2017. Tämän jälkeen arviointia ja joitakin alueita on todettu turvattomiksi ja palautuksia ei siten ole sinne tehty.
Palauttavatko muutkin maat ihmisiä Afganistaniin?
- Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen lähtömaihinsa on osa EU:n yhteistä politiikkaa.
- Myös muut Euroopan maat palauttavat kielteisen päätöksen saaneet ihmiset.
- Palautuksia toimeenpanevat useat Euroopan maat. Viime viikolla mm. Saksa on palauttanut Afganistaniin ihmisiä, joilla ei ollut oikeutta turvapaikkaan.”