Vastarintaliikkeen näkemys tapahtumista – Jyväskylän yhteenotto 2015

Vastarintaliikkeen näkemys tapahtumista eroaa täysin poliisin ja syyttäjän näkemyksistä. Vastarintaliike kyseinalaistaa jyrkästi ”valtamedian” uutisoinnin tapahtumista.

Suora kopio vastarintaliikkeen sivuilta:

Vastarintaliike piti elokuussa 2015 Jyväskylässä perinteisen Neste Oil Ralli -katutapahtuman, jota puidaan koko tämän viikon ajan Jyväskylän käräjäoikeudessa. Valtamedia on valehdellut järjestelmällisesti niin tapahtumien kulusta kuin ”uhrien” taustoista. Nyt julki tulleet esitutkintamateriaalit paljastavat, mitä Jyväskylässä todella tapahtui.

Ensimmäinen päivä käräjillä sujui rauhallisesti, vaikka poliisi oli varautunut lukemattomien partioiden ja jopa Mörön voimin mahdollisiin välikohtauksiin. Täysin ylimitoitettujen turvatoimien vuoksi istunnot alkoivat aina noin puoli tuntia myöhässä. Aamulla saliin saapui myös yksi äärivasemmistolainen, mutta tämä poistui paikalta ensimmäisellä tauolla eikä enää palannut.

Maanantaina oikeudessa keskityttiin kirjallisiin todisteisiin, videoihin ja kuviin. Valtamedia repi suuret lööpit siitä, etteivät kaikki syytetyt olleet saapuneet oikeudenkäyntiin. Menettelyssä ei kuitenkaan ollut tosiasiassa mitään kummallista, sillä osalle vastaajista oli ilmoitettu, ettei näiden tarvitse olla joka päivä paikalla.

Syyttäjän argumentit paljastivat pian, kuinka huteralle pohjalle väitteet ”mellakoinnista” ja ”väkivaltaisen mellakan johtamisesta” on rakennettu. Syyttäjällä ei ole yhtään konkreettista todistetta mellakkaepäilyjen vahvistamiseksi; ei ole videota, jolla mellakan johtamisesta epäillyt näyttäisivät määrääviä käsimerkkejä tai antaisivat sanallisia käskyjä. Mellakan määritelmä täyttyy vasta poliisin antaessa hajaantumiskäskyn, mutta sellaista ei tapahtumavideoilla kuule.

Mellakkasyytteet perustuvatkin täydellisesti paikalla olleiden poliisien henkilötodisteluun, joka järjestetään torstaina. Koska mellakka- ja hajaantumiskäskyistä ei jäänyt nauhoille todisteita, alkoi poliisi jälkikäteen väittää, että molempia käskyjä tosiasiassa annettiin, vaikka ne katosivat videoilta mystisesti. Käräjillä tullaankin punnitsemaan, luotetaanko Suomessa enemmän teknisiin todisteisiin vai omaa etuaan ajavien poliisien kuulopuheisiin.

Poliisin henkilötodistelusta tekee erityisen huteraa se, että viranomaiset jäivät jo esitutkinnan aikana kiinni tarinoidensa muuttamisesta ja ristiriitaisista kertomuksista. Poliisi esimerkiksi väitti tapahtumasta alun perin ilmoittaneen ja nyt mellakan johtamisesta epäillyn miehen ”johtaneen hyökkäystä” Sokokseen. Tapahtumavideoilta kuitenkin näkee, että mies saapuu Sokoksen edustalle viimeisten joukossa eikä ehdi edes rakennukseen sisälle ennen kuin viranomaiset repivät hänet pois. Kumpi valehtelee – video vai virkavalta?

Puolustus muistutti päivän aikana, että Suomessa järjestetään jatkuvasti oikeudenkäyntejä joukkotappeluista, joissa on paljon enemmän osanottajia kuin Sokoksen sisällä oli. Näitä ei kuitenkaan koskaan määritellä ”mellakoiksi”. Miksi Vastarintaliikettä kohdellaan eri standardeilla?

Syyttäjä onkin yrittänyt turvata selustansa valitsemalla rikosnimikkeeksi ”väkivaltaisen mellakan” tavallisen ”mellakan” sijaan, koska ”väkivaltainen mellakka” ei vaadi viranomaisen läsnäoloa – eli käytännössä hajaantumiskäskyä. Edes syyttäjä ei vaikuta siis uskovan poliisin väitteisiin siitä, että hajaantumiskäsky on annettu, vaikkei sitä millään videolla voi kuullakaan.

Syyttäjä väittää, että Arto Savolainen oli valittu jostain syystä jo etukäteen järjestön ”kohteeksi”, vaikka esitutkinnassa tästä ei paljastunut mitään viitteitä – ei tekstiviestejä, asiakirjoja, videolle tallentuneita toimintakäskyjä tai sähköposteja. Puolustus muistutti, että Savolainen tapasi aktivistimme jo ennen välikohtauksen alkua kaupungin keskustassa, eikä kukaan käynyt tämän kimppuun. Savolainen ei siis ollut ”kohde”. Välikohtaus syntyi vasta myöhemmin, kun Savolainen itse ryntäsi aktivistejamme kohti Sokoksella ja viittoi ystäviään mukaan. Tämä selviää esitutkintavideolta.

Syyttäjä ei tietenkään kommentoinut lainkaan sitä, että Savolaisella oli Sokoksella mukanaan useita ystäviä, joista osa liikkui jo aiemmin kaupungin keskustassa aktivismimme aikana huudellen solvauksia kansallissosialisteille. Syyttäjän mukaan Savolainen yritti välikohtauksen puhjettua ”paeta” ostoskeskukseen, vaikka video todistaa, että hän juoksi nimenomaan aktivistejamme kohti.

Julkaistu 3.4.2017 klo 9.00:

Olemme järjestäneet rallien yhteydessä aktivismia vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2015 välikohtausta lukuun ottamatta tapahtumat ovat aina olleet rauhallisia poliisin näkyvästä läsnäolosta huolimatta. Myös vuoden 2015 mielenilmaus olisi päättynyt ilman välikohtauksia, mikäli aktivisteja vastaan ei olisi hyökätty.

Tulemme uutisoimaan tämän viikon ajan säännöllisesti oikeudenkäynnin kulusta. Tärkeimmät tapahtumien kulkuun liittyvät tiedot selviävät kuitenkin jo esitutkintamateriaalista, joka on nyt julkista.

Lue koko artikkeli täältä, tapahtumista myös video