Talvihorroksesta heräävät siilit tarvitsevat ruokaa!
Siilit ovat heräilemässä pikku hiljaa talvihorroksestaan. Pikkuiset siilit ovat tällä hetkellä heikkoja ja nälkäisiä, sillä talvihorroksen aikana ne ovat menettäneet yli puolet elinpainostaan.
Turun eläinsuojeluyhdistys TESY neuvookin, että nyt ei kannata kitsastella siilien ruokkimisessa, jos näitä pieniä eläimiä näkyy kotipihoilla. Luonnossa näille piikkipalloille ei vielä löydy mitään syötävää, sillä keväiset ilmat ovat olleet epävakaisia, kylmiä ja lumisateisia. Ilman ruokaa siilit saattavat helposti kylmettyä ja nääntyä nälkään ilman ihmisten apua.
Siilejä kannattaa ruokkia hämärän tullen, sillä ne ovat yöeläimiä. Ruokinta tulee tehdä mieluiten aina samaan aikaan. Siili oppiikin ruokinta-ajan helposti ja täsmällisesti.
Lähde: Turun eläinsuojeluyhdistys ry, siilikiikarissa.fi
Pelastin aikoinaan siilin koiran hampaista, talvisaikaan, verta tuli siilin kaulasta kun sen koiran hampaista nappasin. Pahasti se ei ollut loukkaantunut, kun kannoin sen sisälle. Silloisessa asuinpaikassa ok-talo, oli sahanpurupohja ja osaksi aukinainen pohja, minne siilin laitoin. Siellä se oli koko talven, mennen pitkälle lattian alle koisimaan.
Kevään korvalla ilmoitti läsnäolostaan raapimalla useana yönä sänkyni alla. Sain kaverin kiinni, kun avasin eteisen lattiasta laudat, ja laitoin läpivedon kämppään, silakoita syötiksi ja odottelin aikani ja tulipa tuo ystäväni näkösälle josta sen käsiini koppasin, oli siili noin puolet entisestä koostaan, mutta hyvässä kunnossa oli.
Rautainen tunne oli kun siili frendini palautin takaisin luontoon 🙂 Kummallista oli, että samana keväänä näin ja löysin elämäni eka kertaa siilinpesän, josta poikasia mäntyjuurakon alta tuli neljä nyrkinkokoista piikkipalloa. Ehkäpä jollain tavalla luonto siilien muodossa muistutti ja kai kiittikin…
Siili on lihansyöjä. Joten kissan- ja koiran nappuloita ei kannata liotella. Ei muuta kuin purkkiruokaa lautaselle.