Poliisijärjestöjen liitto: Poliisin pitää saada poistaa omat rikoksensa haalarikamerasta

Poliisihallitus asetti lokakuussa 2016 työryhmän, joka selvitti miten ja millä ehdoin poliisien haalariin voisi kiinnittää kameran. Kamerat ovat olleen koekäytössä Helsingin poliisilaitoksella.

Suomen Poliisijärjestöjen liitto vaatii, että poliisit saisivat oikeuden poistaa haalarikameran nauhoilta itse tekemänsä rikkeet.

Liitto vaati jo aiemmin, että haalarikameroiden koekäyttöä lykätään, jotta ”oikeusturvakysymykset ja itsekriminointisuojaan liittyvät seikat” saadaan ratkaistua. Kokeilua kuitenkin jatkettiin.

Poliisihallituksen huhtikuun lopussa valmistuneen raportin mukaan kameroiden hyödyt ovat kiistattomat, jos niitä käytetään oikein.

Raportissa otetaan esille Cambridgen yliopiston tutkimus, jossa selvisi, että tapahtumien tallentaminen vaikuttaa niin poliisien kuin kansalaistenkin käytökseen. Poliisin toiminnasta tehdyt valitukset vähenivät 93 prosentilla.

Raportin ilmestymisen jälkeen Suomen Poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård kertoi Turun Sanomissa olevansa huolissaan itsekriminointisuojasta.

Suomen Kuvalehdelle Nygård perusteli sitä, miksi poliisilla tulisi olla oikeus poistaa omia rikkeitään tallenteilta. ”Kukaan ei ole velvollinen todistamaan itseään vastaan. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä, myös poliiseja,” Nygård linjaa.

Kysyttäessä sitä, oikeuttaako itsekriminointisuoja kuitenkaan tuhoamaan todisteita, Nygård vastaa:

”Rikoksesta epäilty ei voi syyllistyä todisteiden hävittämiseen. Eihän ketään ole ikinä tuomittu oman rikoksensa todisteiden hävittämisestä. Siinä mennään sen itsekriminointisuojan piiriin. Eihän rikollinenkaan ole velvollinen toimittamaan todistusmate­riaalia poliisille. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä. Ei sitä voi poissulkea poliisilta.”

Suomen Kuvalehti kysyi Nygårdilta, eikö kameran ole tarkoitus tukea rikosten selvittämistä, ja miksi tämä ei koske poliisin tekemiä rikoksia.

”Totta kai on tarkoitus tukea. Kyse on siitä, että on hyvin tarkkaan säädelty, missä kameralla saa kuvata. Yksityisellä alueella ei saa, se on sala­katselua. Jos poliisi unohtaa kameran hetkeksi päälle mennessään esimerkiksi taloyhtiön rappuun, olisi kohtuutonta, ettei hän saisi poistaa pätkää. Kenenkään yksityisyys ei siitä kärsi, kenenkään oikeuksia ei loukata”, Nygård kommentoi.

Kameroiden on tarkoitus parantaa oikeusturvaa. Kysyttäessä, miten rikkeiden poistaminen tallenteilta parantaa kansalaisten oikeusturvaa, Nygård vastasi: ”Partiokaveri on se oikeusturva. Jos kansalainen väittää, että jotain rikollista on tapahtunut, niin partiokaveria kuullaan todistajana tutkinnassa. Kyllähän hän joutuu todistamaan sillä velvollisuudella, mikä todistajalla on.”

”Varmaan periaatteessa poliisi voi poistaa isompiakin rikkeitä nauhalta. Mutta poliisilla on moraali ja etiikka. Ja miksi poliisi ylipäätään kuvaisi omia rikollisia tekojaan? Poliisi tekee päätöksen ­siitä, mitä kuvaa ja mitä ei kuvaa. On aika luonnollista, että hän päättää myös sen, mikä mate­riaali menee eteenpäin”, Nygård kertoo.

Poliisihallituksen raportissa todetaan: ”Kameroiden käytön tarkoituksena ei ole valvoa virkamiesten omaa toimintaa. Siihen ei ole perusteltua tarvetta, eikä lainmukaisia edellytyksiäkään. Sen sijaan kameroiden käytöllä voidaan yleisesti olettaa olevan myönteinen vaikutus yksittäisten poliisimiesten toimintaan ja käyttäytymiseen.”

Sisäministeriön poliisiosaston johtaja Kauko Aaltomaa kommentoi Suomen Kuvalehdelle, ettei ymmärrä, miten itsekriminointisuoja ylipäätään liittyy asiaan: ”En ymmärrä, miten voisi olla mahdollista, että poliisi kerää materiaalia ja sitten poistaa siitä itseään koskevaa materiaalia.”

Lähde: SK