Oxford: tutkimus älykkyydestä ja rasismista
Oxfordin yliopiston uusi tutkimus (2016) osoittaa, että korkeamman älykkyyden omaavat henkilöt uskovat vähemmän rasistisiin stereotyyppeihin kuin henkilöt, jotka ovat vähemmän lahjakkaita.
Eroa ei kuitenkaan ole, kun katsotaan poliittisia toimenpiteitä, joita testiryhmien jäsenet kannattavat. Esimerkiksi 95% korkeamman älykkyyden ryhmästä kannatti integraatiota kouluissa, mutta vain 22% kannatti koulubussiohjelmia, jotka mahdollistavat integraation.
Ratkaisuksi tähän ongelmaan tutkijat ehdottivat kohtaamisteorian mukaisia ratkaisuja: pakotetaan eri ryhmät yhteen. Jätettäköön lukijan pohdittavaksi liittyykö tähän haasteita vapaassa yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat mm. valita asuinpaikkansa.
Lähde:
Eihän tuo tutkimus voi pitää paikkaasa. Että muka korkeamman älykkyyden omaavat kannattavat integraatiota. Sillä juuri korkeamman älykkyyden omaavat muistavat historian (Rooman ja Amerikan yhdysvallat) jossa integrattiota kokeiltiin laajamittaisesti. Ja he näkevät mihin se johtaa jälleen kerran nyt EU:n ja sen integraation seurauksena. EU on toinen Rooma joka romahtaa omaan mahdottomuuteensa hyvin nopeasti.
Taitaa olla taas niitä puna-vihreiden sorvaamia tutkimuksia.
Ja miksi muuten partiootit aina kategorioidaan rasiteiksi? Voihan mustakin tai maahanmuuttaja olla rasisti samassa väittelyssä jossa valkoinen on realisti.
Kun 1960-luvulla media kertoi suomalaisillekin, että USA:n etelävaltioissa on yhä rotusortoa, aivan kaikki suomalaiset olivat siitä närkästyneitä. Kun kysyi älykkäältä tai tyhmältä, sai saman vastauksen: Rotusorto paha. Jos jatkoi kysymällä Suomen mustalaisista, vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Se on eri asia!”
Täytyy toki myöntää, että älykkäimmät hiffasivat juonen, ja vastasivat: ”Heh heh.” Koulutetuilla ja sanavalmiimmilla, siis ehkä älykkäämmillä, on eri suhtautuminen rotuihin tms.?
Koulutetummat, usein siis varakkaamat, myös välttävät asumasta samoissa kerrostaloissa maahanmuuttajien kanssa, joten ovat jo lähtökohtaisesti eri levellillä. Arkisessa tilanteessa tavis-suomalaisen kohtaama maahanmuuttaja ei ole tod.näk. professori, ja samalla todennäköisyydellä suomalainen professori ei asu korttelissa, jossa 50% tai edes 5% asukkaista on kehitysmaista.
Oxford-bimbo kysyy: ”Haluatko asua kehitysmaalaisen naapurissa?” Tavis, jonka naaputi on mamu, vastaa reaalielämään liittyvään kysymykseen, professori ottaa kantaan ikäänkuin periaatteeseen. Vastauksia ei voi rinnastaa.