Raportti: saimaannorppakanta kasvaa vakaasti
Saimaannorpan suojelutyöryhmä luovutti tänään tuoreen raporttinsa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Raportti sisältää ehdotuksia saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman päivittämiseksi vuosille 2017–2022. Arvion mukaan saimaannorppakanta kasvaa vakaasti, mutta lisätoimia tarvitaan esimerkiksi kalanpyydyskuolleisuuden vähentämiseksi.
Vuonna 2011 ensimmäisen kerran laaditun strategian ja toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on ollut sovittaa kestävällä tavalla yhteen saimaannorpan suojelun tarpeet ja ihmisen toiminta Saimaalla. Toimenpidesuunnitelman strategisena tavoitteena on varmistaa norppakannan vakaa kasvu niin, että kannan koko, rakenne ja levinneisyysalue saavuttaisivat suotuisan suojelun tason. Välitavoite on, että saimaannorpan talvikanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.
Vielä vuonna 2012 norpan talvikannaksi arvioitiin noin 310 yksilöä ja sukupuuton riskiä pidettiin erittäin suurena. Vuonna 2015 norpan uhanalaisuusluokkaa voitiin laskea äärimmäisen uhanalaisesta (CR) erittäin uhanalaiseksi (EN). Vuoden 2016 talvikannaksi arvioitiin 360 yksilöä. Saimaannorppa on edelleen uhanalainen, mutta sukupuuton riski vähenee kannan kasvaessa. Keskimääräinen kannan kasvu viimeisen viiden vuoden ajalta on ollut 3,6 %, mikä on suojelun strategiassa asetetun tavoitteen mukaista.
Tämän vuoden talvikannan koon määrittäminen on vielä kesken, mutta kevään pesälaskennoissa havaittiin 82 kuuttia, kun viime vuoden vastaava luku oli 86. Koko kannan suuruus pystytään arvioimaan syksyyn mennessä tehtävien karttamääritysten jälkeen.
Tänään luovutetussa raportissa todetaan aiemman, vuosille 2012–2016 laaditun suojelun strategian onnistuneen pääosin tavoitteissaan. Seuraavalle viisivuotiskaudelle ehdotettuja uusia toimenpiteitä ovat muun muassa norpan pesimäaikaisten häiriöiden vähentäminen entistä aktiivisemman kansalaisviestinnän keinoin, kalastuksen valvontaan ja neuvontaan osoitetun henkilöstön lisääminen, viranomaisyhteistyön tiivistäminen rantarakentamisen luvituksessa sekä suojelun kannustinjärjestelmien kehittäminen.
Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos. Kuutit joutuvat alttiiksi kylmettymiselle, veden korkeuden vaihteluille ja pedoille erityisesti lauhoina ja vähälumisina talvina, jolloin niillä ei ole lumikinosten antamaa suojaa. Apukinosten rakentaminen on osoittautunut hyväksi keinoksi parantaa pesinnän onnistumista vähälumisina talvina. Menetelmää ehdotetaankin vakiinnutettavaksi osaksi suojelutoimintaa, sillä jatkossa vähälumisten talvien todennäköisyys kasvaa. Tätä varten tulee kehittää edelleen myös keinotekoisia pesärakenteita.
”Haluan kiittää suojelutyöryhmää perusteellisesti laaditusta esityksestä. Menestyminen norpan suojelutyössä ei olisi mahdollista ilman vahvaa yhteistyötä, mitä tämäkin raportti todistaa. Saimaannorpan suojelu on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Sitoudumme hallituksessa siihen, että ehdotettuja suojelutoimenpiteitä viedään eteenpäin yhdessä paikallisten kumppanien kanssa”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Saimaannorpan suojelutyöryhmä on laajapohjainen yhteistyöverkosto, johon kuuluu niin alueellisia ja paikallisia toimijoita, tutkimuslaitoksia, luonnonsuojelujärjestöjä kuin valtion viranomaisia. Ympäristöministeriö päivittää saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman vuosille 2017–2022 tänään luovutetun raportin pohjalta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
