Näkökulma – Eikö erityislapsi ansaitse kannustusta?

Erityislapset

Moniko sai stipendin tänä keväänä?
Kuinka hyvä siihen sitten pitänee olla, että sen on ansainnut.
Erityislapsen äitinä tämä aihe saa minut miettimään asiaa uudestaan ja uudestaan.
Poikamme koulussa oli monta stipendiä jaossa. Niitä jaettiin monissa eri aineissa. Lahjoittajia oli myös useita.
Oma erityislapsemme on englannissa taitava. Englannin numero on 10! Poika teki koko lukuvuoden ahkerasti työtä menestyksensä eteen. Ei se kymppi sieltä itsestään tipahtanut.

 


Hän pääsi nyt kesälaitumille seiskaluokalta ja aloitti kasiluokan englannin jo alkuvuodesta, kun seiskan oppimäärä oli jo opiskeltu kyseisessä kielessä loppuun. Se stipendi. Sitä ei tullut. Ei ainakaan meidän erityislapsellemme. Eikö erityislapsi ansaitse kannustusta? Eikö kukaan ymmärrä miten valtavan paljon erityislapsi tekee työtä? Väitän, että hän tekee paljon enemmän, jopa moninkertaisesti, kuin ns. normaali lapsi.

Erityislapsi taistelee joka päivä ja joka hetki niiden omien oppimisvaikeuksiensa kanssa. Monesti oppimisvaikeudet ovat laaja-alaisia kaikkine lieveilmiöineen höystettynä. Niiden kanssa tahkotaan niin koulussa, kuin kotonakin. Eikö hän ole tasa-arvoinen muiden rinnalla?
Ja kyllä. Kyllä olen surullinen mutta myös hiukan katkera.

Tsemppiä jokaiselle erityislapselle ♥ Olet tärkeä! Jaksamista myös vanhemmille.

-Jaana

6 thoughts on “Näkökulma – Eikö erityislapsi ansaitse kannustusta?

  • 7.6.2017 at 23:28
    Permalink

    Kannusta ja nostan erityislapsen stipendin arvoiseksi, vaikka eipä tuota tietenkään huomioitu. Olemmehan Suomessa ja suhteilla paljolti nuokin irtoavat. Sillä jos pösön piltti ole aivan täys pässi, hänelle irtoaa huomionosoitus kohtuullisen kerkeästi, riippuen paikkakunnasta.
    ”Erityslapsi” on lisäksi valkoihoinen kanta-asukas, joten hänet arvotetaan lähtökohtaisesti lähelle nollaa. Jo näin nuoresta hän tulee kanta-asukkaana näkemään sen tulevan asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa pelkkänä soutajana orjakaleerissa ja syntipukkina mitä erilaisimpiin tilanteisiin pelkällä olemassa olollaan sormeaankaan nostamatta, ei edes sitä keskimmäistä. Tuokin erityislapsi tulee todennäköisesti mankeloitumaan työelämään, sillä uusia veronmaksajia tämå maa tarvitsee, sillä olemmehan maailman sosiaalitoimisto ja matujen eldorado, missä on monenmoisia ”aktiviteetteja” diblomaattisella koskemattomuudella valtiovallan ylimmässä suojeluksessa V.I.P.:nä.
    Sanomattakin on selvää, että jos mainittu lapsi olisi ollut musta, hän olisi TV:stä tuttu.

    Reply
  • 8.6.2017 at 01:26
    Permalink

    Mikä tekee erityislapsesta erityisemmän stipendejä jaettaessa? Jokaisen lapsen tulisi olla samalla viivalla, mutta erityislapsi saa erityisiä avustajia ja muita erityisiä apuja oppimiseensa. Nytkö hänelle pitäisi jakaa myös erityisstipendi?

    Reply
  • 8.6.2017 at 04:43
    Permalink

    Hei, stipendeissä ja muissa kiteytyy sen erityislapsen polun kovuus. Usein joutuvat tekemään töitä moninkertaisesti ns.tavallisiin lapsiin verrattuna. Hyvä, että omat empatiataitosi kehittyivät noin pitkälle. Koulu on erityislapselle tai oppimisvaikeuksita kärsiville vuosien helvetti. Ainakin itselle oli ja nyt katselen samaa omien lapsien kohdalla.

    Reply
  • 8.6.2017 at 07:30
    Permalink

    Jokainen lapsi on oman vanhemman mielestä erityinen. Varsinkin yläkoulussa lähes kaikki ainekohtaiset stipendit (kuten englanti) annetaan vasta 9. luokkalaisille. Yleensä 7. ja 8. luokan stipendejä on vain yksi tai kaksi per luokka ja usein antamisperiaatteet näissä voi olla yleinen koulumenestys tai sitten on osoittanut olevansa hyvä kaveri. Voin opettajana kertoa, että kyllä kaikki tsemppaajat huomioidaan, mutta kun niitä oppilaita voi olla viisisataa ja 24 luokalla. Mitään hyväveliverkostoa ei ole olemassa ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti.

    Reply
  • 8.6.2017 at 08:18
    Permalink

    Mun pojalla on vaikea lukivaikeus ja hän päätti juuri kolmannen luokan. Hän on saanut stipendin vanhassa koulussaan kakkos luokalla hyvästä tsempistä ja työstä. Nyt uudessa koulussa on käynyt kaksi koulu vuotta, kun tuplasi kakkos luokan. Nyt kolmosen päätettyään hän sai stipendin myös uudessa koulussa 🙂

    Reply
  • 8.6.2017 at 16:02
    Permalink

    Jos joka kevät mietin mielessäni 10 opiskelijaa, joille stipendi olisi enemmän kuin paikallaan. Istun kevätjuhlassa, listaltani 0 -1 kohdalle osuu. Tänä vuonna 2, kävin itse toisen stipendin kerjäämässä. Ymmärrä nyt hyvä Ap : pieni prosentti voidaan palkita. Btw, erityishenkilöillä on meidän oppilaitoksessa oma epävirallinen pluskiintiönsä. Mitään hyvähenkilö-järjestelmää ei ole. Päin vastoin, opettajan lapsille ei juuri anneta harkinnan varaisia stipendejä. Jos lahjoittaja on määrännyt esim. parhaan pistemäärän xxx valtakunnallisessa kokeessa saaneelle, on stipendi annettu vaikka äiti opettaisi samassa koulussa. Mutta esim. reilulle kaverille, hyvälle aineenkirjoittajalle, ei – vaikka molempia on opettajien lapsissa. Menneinä vuosikymmeninä, kun stipendeillä oli suurempi taloudellinen merkitys, isommat stipendit ohjattiin köyhiin perheisiin. Kummilapsilleni olen myöntänyt kevätstipendejä oman tason nostamisesta ja panostamisesta myös ei niin mieluisiin aineisiin.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.