Kiina esittelee kasvavaa laivastomahtiaan myös Suomenlahdella
Kiinan nopeasti kasvavan sotalaivaston eräs uudenaikaisin yksikkö, ohjushävittäjä Changsha, saapuu heinäkuussa Suomenlahdelle osallistuen venäläis-kiinalaiseen laivastoharjoitukseen. Harjoitus tapahtuu Pietarin ja ”Kaliningradin” edustalla. Changsha on ensimmäisiä kiinalaisen 052-luokan aluksia, ja ensimmäinen kansainväliseen tehtävään osallistuva lajissaan.
Changshan tyyppiset ohjushävittäjät rinnastetaan USA:n Arleigh Burke -luokkaan, jota aloitti po. alustyypin kehityksen. Arleigh Burke -luokan pääaseistus on AEGIS-järjestelmä jota voidaan käyttää mm. ballististen ohjusten torjuntaan, ja lähipuolustus käyttää automaattista Phalanx-järjestelmää. Yhdistelmä on hyvin järeä, ja pystyy valvomaan ilmatilaa ja merta laajalla alueella.
Arleigh Burke -alukset ovat vierailleet vuosittain Mustallamerellä ja toisinaan myös Itämerellä, mistä Venäjä on ilmaissut närkästyksensä. Arleigh Burke -luokan ja kiinalaisen Changsha-tyypin aluksia voidaan pitää strategisina aseina, kuten ydinohjussukellusveneitä. Kiinalainen alusluokka muistuttaakin ulkonäöltään amerikkalaisia, kuten myös sen suojana oleva kiinalaisvalmisteinen lähitorjuntajärjestelmä Phalanxin hollantilaista vastinetta. Coalkeeperiä, jota käyttää mm. Etelä-Korean laivasto.
Phalanx, kilpailijoineen ja klooneineen, on CIWS, l. automaattinen ja autonominen lähipuolustusjärjestelmä. Järjestelmä käyttää kahta omaa tutkaa, toimii aktivoituna automaattisesti havaiten ja tuhoten lähestyvät lentolaitteet ja ohjukset, joita vastaan CIWS käyttää sekä hyvin suurella tulinopeudella toimivaa tykkiä ja omia ohjuksia t. raketteja, tyypistä riippuen.
Nykyaikaiselle sotanäyttämölle ei sota-aluksella oikeastaan ole asiaa ilman CIWS:ä. Laivueena liikuttaessa yhden aluksen CIWS pystyy jossainmäärin suojelemaan muita. Kiinan laivastolla on pyrkimys asentaa useimpiin taistelualuksiin 360 astetta suojaavat CIWS-järjestelmät, siis kaksi yksikköä. Suomella ei CIWS:jä vielä ole.
Arleigh Burke- ja Changsha-tyyppiset modernit sotalaivat ovat hyvin tulivoimaisia. Niiden ilmaantumista laivastoihin voidaan pitää samankaltaisena askeleena, kuin Monitorin ja Dreadnoughtin tuloa 1800-luvulla: Ne mullistivat merisodankäyntiä, ja tekivät aiemmat ensilinjan sotalaivat kerralla vanhentuneiksi. AEGIS vastineineen antaa strategisen iskukyvyn ja kyvyn torjua vihollisen toimintaa laajalla alueella. CIWS tekee nämä alukset lähes vahingoittumattomiksi konventionaalisille vastatoimille. Ballististen ohjusten torjuntakykyhän AEGIS:lla on.
Merisodan iskevin nyrkki on yhäkin #tukialusryhmä. Se tarkoittaa yhtä tai useampaa lentotukialusta, ja niiden huoltoaluksia, ja suojaavaa taistelualusten ryhmää. Käytännössä tukialusryhmää vastaan aiotaan käyttää ydinasetta, muu ei tehoaisi.
Kiinan pyrkimys luoda ennennäkemättömällä nopeudella itselleen lentotukialus-laivasto, on herättänyt jonkin verran huomiota, mutta ilmiötä ei ehkä ole ymmärretty. 1990-luvulla Kiina osti joitain keskeneräisiä tukialuksia Neuvostoliiton konkurssipesästä. Ukrainalaisten myymä puolivalmis Kuznetsov-luokan tukialus valmistui Kiinassa v.2012, ja otettiin välittömästi palveluskäyttöön. (Linkki)
Liittäessää entisen Kuznetsov-luokan tukialuksen sotalaivastoonsa kiinalaiset tekivät myös merisotahistoriaa: Ensimmäistä kertaa telakan laivastolle luovuttamalla lentotukialuksella oli valmiiksi koulutettu lentävä henkilökunta ja lentokalusto jo olemassa. Tukialuksen lentokansi ja torni oli rakennettu 1:1 kopiona kuivalle maalle jo vuosia aiemmin, ja lentäjät olivat toimineet siltä käsin rutiininomaisesti.
Kiinan merivarustelu on siis suurisuuntaista ja aikataulu on kireä. Laivaston kasvua kuvaa seuraava graaffi:
Lentotukialus-ryhmän funktio sodankäynnissä on iskukyvyn ulottaminen kauas omilla rannoilta. Samaa tarkoitusta ajavat Kiinan rakentamat nopeakulkuiset sairaalalaivat. Sellaisten merkitys on parhaimmillaan merten takana käytävän maasodan tukemisessa.
Kiina on viimeaikoina rakentanut ahkerasti keinotekoisia saaria merenalaisten riuttojen päälle Etelä-Kiinanmerellä. Näiden vesialueiden omistuksesta Kiina kiistelee Vietnamin, Filippiinien ja Malesian kanssa. Po. saaret saattanut olla vahvasti linnoitettuja. Kiinalla on saari-kiistoja myös Taiwanin ja Japanin kanssa.
Lipun näyttäminen Itämerellä ja Suomenlahdella vahvistaa myös Venäjän ja Kiinan ”strategista kumppanuutta”. Kiinan kiinnostuksen kohteena pidetään myös Intian valtamerta, jonka ympäristössä kiinalaisilla on aktiviteettia. Kiinan ainoa sotilaallinen laivastotukikohta maansa rajojen ulkopuolella on Djiboutissa itäisessä Afrikassa.
Annetaan Ahvenanmaa kiinalaisille, koskapa he niin kovasti haluavat laajentua myös Suomen vesille. Ai niin! Koko Suomihan kenkätään Euroopan Littovaltiolle.