Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta Ilmastosuunnitelmalla kohti kestävää vähähiilistä yhteiskuntaa

Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviossa on tarkasteltu ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöihin, energiajärjestelmään, talouteen, ympäristöön ja terveyteen. KAISU täsmentää ja täydentää marraskuussa 2016 julkaistun Energia- ja ilmastostrategian toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi päästökaupan ulkopuolisella, eli taakanjakosektorilla.

KAISU:n vaikutusarvioiden perusteella suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali on liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Vaikka päästövähennystoimiin liittyy kustannuksia kansantaloudellinen vaikutusten arviointi osoittaa, että KAISU:n toimet eivät juurikaan vaikuta kansantuotteen kasvuun.

Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -tutkimushanke tarkasteli laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta erityisesti vaikutusten näkökulmasta. Hankkeessa on tuotettu kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman, ilmastolain ja Euroopan Unionin (EU) vuoteen 2030 saakka asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke on toteutettu yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Kokonaisuudesta on vastannut VTT. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot pohjautuvat aiempaan KEIJU-hankkeen selvitykseen, jossa esitettiin marraskuussa 2016 julkaistun Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot. KAISU:n vaikutusarvioissa on keskitytty taakanjakosektorin toimiin, joita on tarkennettu ja laajennettu verrattuna siihen, mitä esitettiin Energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Taakanjakosektoriin kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuoliset sektorit, kuten liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, F-kaasut, osa teollisuudesta sekä pienimuotoinen energiantuotanto.

Laskentamallitarkastelujen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi 5,1–6,8 Mt CO2 ekvivalenttia, kun KAISU:ssa tunnistettujen lisätoimien avulla on tarkoitus vähentää päästöjä 5,6 Mt CO2 ekv. vuonna 2030.  Vaikutusarvioiden perusteella liikenteen päästövähennyspotentiaali olisi tästä lähes puolet ja noin kolmannes lisäpäästövähennyksistä olisi mahdollista saavuttaa vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä.  Päästövähennysten aikaansaamisessa biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin toimi, ja siihen liittyy myös merkittävimmät epävarmuudet niin toteutuvien investointien kuin niistä aiheutuvien ympäristövaikutustenkin suhteen. Jätteenpolton päästöjen siirto päästökaupan piiriin arvioitiin kustannustehokkaaksi toimeksi, mutta siihen liittyy muita epävarmuuksia.

Kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella kansantuote kasvaa noin 30 % vuoteen 2030 mennessä ja KAISU:n ilmastotoimilla on varsin vähäinen vaikutus kasvuun. Toimien seurauksena kansantuote olisi vuonna 2030 vain noin 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin ilman niitä. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista eri tekijöistä, minkä vuoksi monet vaikutusarviot ovat epävarmoja. Vaikutusten seuranta on tämän vuoksi olennainen osa KAISU:n toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto