Yhden henkilön hoitoyksiköt korvaamassa osan ambulanssikäynneistä

Yhden henkilön hoitoyksiköt voisivat tuoda ratkaisun turhiin ambulanssikäynteihin, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) arvioi.

Hätäkeskukseen tulleiden soittojen ja ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Hoitoyksiköiden resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet.

STM:ssä on ongelman ratkaisemiseksi suunniteltu muun muassa hoitoyksiköitä, joissa olisi ainoastaan yksi henkilö. Ne korvaisivat yleensä ambulanssilla kulkevan kahden hengen ensihoitoyksikön niissä tilanteissa, joissa potilaalla ei ole akuuttia hätää.

– Henkilöllä on oltava vähintään hoitotason eli käytännössä sairaanhoitajatason koulutus ja useamman vuoden työkokemus, jotta hän osaa potilaan kuvauksista ja oireista päätellä, miten toimitaan, STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston erityisasiantuntija Lasse Ilkka valaisee.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun hätäkeskukseen tulee soitto, hätäkeskuspäivystäjä tekee vastuuviranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisen riskinarvion tilanteesta.

Mikäli päivystäjä on sitä mieltä, että kiireellistä hoitoa ei tarvita, hän välittää ohjeistuksen mukaan tiedon yhden hengen hoitoyksikölle.

– Paikallisesti on sovittu, minkälaisella henkilökunnalla ja minkälaisilla välineillä nämä yksiköt muodostetaan. Hätäkeskuksen kannalta ilmoituksen käsittely menee ihan samalla tavalla kaikissa tilanteissa, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Ari Ekstrand kertoo.

Yhden hengen yksiköitä on jo kokeilussa eri puolilla maata, ja esimerkiksi Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä nämä yksiköt ovat olleet käytössä jo vuodesta 2015.

Vastuulääkäri Timo Jaman mukaan yksiköt ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin.

– Käytännössä yhden hengen yksiköt lähetetään paikalle, kun kyseessä on kiireetön D-riskiluokan tehtävä, kertoo Jama.

D-riskiluokkaan kuuluvat Jaman mukaan esimerkiksi tapaukset, joissa potilaalla on selkäkipuja, lievää nenäverenvuotoa tai yleistilan laskua.

Yleensä tällaisissa tilanteissa paikalle soitetaan ambulanssi, joka antaa potilaalle kotihoito-ohjeet, eikä kuljetusta sairaalaan tarvita. Jos käytössä olisi yhden hengen yksikkö, kuljetusresursseja jäisi kiireellisemmille potilaille.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilas jäisi ilman akuuttia hoitoa, jos potilaan tilanne äkillisesti muuttuu. Hoitajilla on käytössään samat hoitovälineet kuin ambulanssissa, Jama muistuttaa.

– Hoitaja soittaa ennen paikalle saapumistaan potilaalle ja arvioi tilanteen. Jos vaikuttaa selkeästi siltä, että tilanne on kriittisempi kuin mitä hätäkeskuksen riskiarviointi on antanut ymmärtää, yhden hengen yksikkö soittaa lähimmälle ambulanssille, ja siirtää tehtävän suoraan heille, Jama selvittää.

Toistaiseksi yhden hengen yksiköitä ei ole käytössä valtakunnallisesti, mutta STM:n Lasse Ilkan mukaan lainsäädäntö mahdollistaa niiden käyttämisen jo nyt.

Tällä hetkellä STM on valmistellut asetuksen, jonka mukaan hoitotason koulutuksen saanut henkilö voi yksin muodostaa yksikön.

Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Lähde: TS

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.