Näkökulma – ”Vuoropuhelun yrityksiä Riihimäellä?”

Hei! Olen kohta 38-vuotias riihimäkeläinen. Olin joutua viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä surullisiin tilastoihin.

Lähdin ennen kahta yöllä terassilta kotiin, joka sijaitsi parin sadan metrin päässä. Juuri ennen kotitaloani Riihimäen pääkadulla takaani ajoi pyörällä ohitseni mies, jonka ulkonäkö viittasi lähi-itäläiseen/pohjoisafrikkalaiseen alkuperään. Huomasin miten mies alkoi hidastaa ja kaartoi pyörää käännökseen.

Otin jalat alleni ja pinkaisin kohti pihaa, syrjäistä, hämärää pihaa, jonne juokseminen oli riski. Päätin sen riskin kuitenkin ottaa, sillä tiesin pääseväni nopeasti rappuun ovikoodia käyttämällä. Ei tarvinnut kaivaa siis avaimia laukun pohjalta. Sain oven auki ja kuulin pyöränrenkaitten äänet pihassani. Vedin kevyesti ovea kiinni varmistaakseni sen sulkeutumisen ja kiirehdin portaisiin. Kuulin miten alaovea nyittiin. Pääsin sisään ja soitin terassille jääneille ystävilleni ja he neuvoivat soittamaan häkeen. Näin tein ja samalla seisoin parvekkeella.

Talon ohi ajoi hiljaa edestakaisin maija enkä nähnyt miehen palaavan pääkadulle pihastamme. Kun lopetin puhelun häkeen, puhelimeni soi. Se oli terassilta kotiin myös yksin lähtenyt, pelästynyt ystäväni. Samainen mies oli ilmestynyt hämärältä sivukujalta ystäväni vierelle, mutta ystävälläni oli ollut puhelin valmiiksi kädessä ja hän oli valinnut hätänumeron samantien ja huutanut, että soittaa poliisit. Mies oli polkenut karkuun ja hetken päästä maija oli painanut perässä vilkut päällä.

Tein tästä omaan profiiliini videopäivityksen ja se poiki kommentteja.

Järkytyksekseni myös sellaisen, että sain tietää viime vuonna Riihimäellä raiskatun naisen kahden ulkomaalaisen toimesta, minkä jälkeen tämä nainen on karannut, päässyt autoonsa ja suunnannut kohti Helsinkiä motaria pitkin. Raiskaajat olivat lähteneet seuraamaan ja yrittäneet suistaa uhrin tieltä, siinä onneksi onnistumatta. Kun sain tietää tämän, mieleeni muistui tapaus viime vuodelta. Myös silloin olin tulossa yöllä ravintolasta kotiin ja viereeni pysähtyi auto, jossa oli kaksi mustahiuksista ulkomaalaista, jotka yrittivät saada minua autoonsa. Tällöinkin kotitalon läheisyys pelasti ja kiiruhdin pihaan auton jatkaessa matkaa.

Raiskauksesta kertonut facebook-kaverini kertoi olleensa ennen täysi suvakki, mutta kaksi vuotta valtion rautateillä muutti mielipiteet ja hän kertoi, että lopulta piti vain myöntää olleensa väärässä. Hän oli itse kokenut seksuaalista häirintää mm. nukahtaessaan yöjunaan, jolloin ulkomaalainen mies oli tullut ja tunkenut kätensä hänen hameensa alle. Tilanteesta hämilleen mennyt nainen oli mennyt odottamaan eteiseen asemalle tuloa kutsumatta apua. Kourija oli pokkana tullut perässä ja tarjonnut tupakkaa.

Samainen päivitykseni poiki kommentin, miten kaverini naistuttu oli saanut ulkomaalaisten miesten joukkiolta turpaansa niin, että kolme hammasta irtosi ja muoto musteni.

Tein tästä tapahtuneesta lyhyen kommentin erääseen nimeltä mainitsemattomaan ryhmään ja sain 24h bannin. Saa nähdä kuinka nyt käy. Totuus pyritään salaamaan keinolla millä hyvänsä. Tämä on tapani esittäytyä teille ja taistella tätä mielettömyyttä vastaan. Minä en vaikene enkä alistu enkä suostu uhriutumaan.

Tämän julkaisun tarkoitus on myös varoittaa muita. Etenkin naisia. Omaa elämää ei pidä pelon takia rajoittaa, mutta ei pidä myöskään kuvitella, ettei itselle voi sattua mitään. Minäkin tuudittauduin pikkukaupungin asukkaana valheelliseen turvallisuudentunteeseen, koska Riihimäki on pieni paikka eikä ulkomaalaisia ole vielä paljon ja koska kotiin on lyhyt matka. Tämä kokemus oli oiva muistutus siitä, että kukaan ei ole turvassa. En edes minä. Silmät ja korvat auki ja tarkkaavaisuutta sekä tervettä epäluuloa kehiin.

Itse hankin kunnon sumutteen. Pysykää turvassa!

-Anu Salo