Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä opetukseen, yhä useampi kävi valmennuskurssin
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elämään ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu EUROSTUDENT-
Suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä opintoihinsa ja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Valmennuskurssien käyminen on yleistynyt, yleisimpiä valmennuskurssit olivat oikeustieteen alalla (77 %).
Opiskelijat olivat tyytyväisimpiä opiskeluympäristöön, kuten opetustiloihin, rakennuksiin, kirjastoon ja tietokoneisiin. Jopa 82 prosenttia opiskelijoista oli näihin tyytyväisiä. Opetuksen laatuun oli tyytyväisiä 76 prosenttia opiskelijoista ja opetuksen sisältöön 71 prosenttia. Opinto-ohjaus ja kurssivalikoiman laajuus arvioitiin muita alemmaksi, mutta niihinkin oli tyytyväisiä noin 60 prosenttia opiskelijoista.
Puolet opiskelijoista oli tyytyväisiä opetuksen määrään. Vain harva halusi käyttää opintoihinsa nykyistä vähemmän aikaa. Opiskelijoista 45 prosenttia halusi käyttää enemmän aikaa omatoimiseen opiskeluun.
Suurin osa opiskelijoista (73 prosenttia) suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa. Kaksi kolmesta opiskelijasta uskoo, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne.
Yhä useampi osallistuu valmennuskurssille
Valmennuskursseille osallistuminen ennen opiskelijavalintoja on lisääntynyt hieman viimeisen kolmen vuoden aikana. Yliopisto-opiskelijoista valmennuskurssille on osallistunut joka neljäs (25 %), kun vuonna 2014 käytössä olleessa aineistossa vastaava luku oli 22 prosenttia. Ammattikorkeakoulun opiskelijoista valmennuskurssin on opiskelijoiden vastausten mukaan käynyt 12 prosenttia, kun kolme vuotta aiemmin kurssin oli käynyt yhdeksän prosenttia opiskelijoista.
Yleisintä valmennuskurssille osallistuminen on edelleen oikeustieteen alalla, jonka opiskelijoista jopa 77 prosenttia on käynyt valmennuskurssin. Lääketieteen opiskelijoista joka toinen ja kauppatieteiden opiskelijoista 41 prosenttia on osallistunut valmennuskursseille ennen opintojaan.
Hallituksen korkeakoulutuksen Nopeammin työelämään -kärkihanke kiinnittää huomiota juuri nykyistä sujuvampiin siirtymiin toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ministeriö ja korkeakoulut ovat juuri sopineet toimenpiteistä opiskelijavalintojen kehittämiseksi siten, että valmentautumista vaativat pääsykokeet vähenevät.
Kaksi kolmesta opiskelijasta on tehnyt töitä ennen ensimmäisten korkeakouluopintojen aloittamista. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 71 prosentilla on kokemusta työelämästä ennen korkeakouluopintoja ja yliopisto-opiskelijoistakin 62 prosenttia on tehnyt töitä.
Joustavia opiskelumahdollisuuksia tarvitaan
Opiskelijoista lähes kolmannes on hakenut aiemmin tai muualla hankitun osaamisensa tunnustamista korkeakoulussa, ja yhä useampi saa osaamista hyväksi luettua osaksi opintojaan. Hakeneista reilu puolet sai hyväksiluettua kaiken tai lähes kaiken hakemastaan. Opiskelijoista 83 prosenttia sai hyväksi luettua vähintään puolet hakemastaan.
Opintojen hyväksilukemisella oli selvä yhteys tyytyväisyyteen: osaamisen tunnustamisen onnistuessa opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihin kasvaa, kun taas huonosti järjestetty tunnustamisprosessi vähentää tyytyväisyyttä. Opiskelijoista 27 prosenttia koki aiemmin hankitun osaamisen nopeuttaneen opintojaan.
Opiskelijoista joka viides ilmoitti, että vähintään puoleen kyselyhetkellä suoritetuista opinnoista sisältyi verkko-opetusta. Ammattikorkeakoulussa sitä oli saatavilla laajemmin kuin yliopistoissa.
Kaksi kolmesta opiskelijasta kokee opintojensa edenneen tavoitteidensa mukaisesti. Yleisimpinä opintoja hidastavina tekijöinä opiskelijat mainitsivat toimeentulon järjestämisen, oman asenteensa opiskeluun sekä opintojen vaativuuden. Opiskelijoista 67 prosentilla on jonkin verran tai paljon vaikeuksia saada rahansa riittämään. Suurin osa tuloista menee asumiskustannuksiin.
Ulkomaiset opiskelijat hieman suomalaisia tyytyväisempiä
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä opiskeluun liittyviin seikkoihin kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat keskimäärin. Koulutuksen sisältöön ja opetuksen laatuun ulkomaalaiset opiskelijat ovat kuitenkin hieman vähemmän tyytyväisiä kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat.
Tiedot perustuvat vuonna 2016 Suomessa toteutettuun verkkokyselytutkimukseen, johon vastasi 7318 korkeakoulututkintoa tekevää opiskelijaa. Tutkimus on tehty kansallisena tutkimuksena noin 30 maan yhteistä EUROSTUDENT-tutkimusta varten, joka julkaistaan keväällä 2018. Suomen tutkimukseen lisättiin kysymyksiä, joilla saadaan tietoa korkeakouluopintoihin siirtymisestä ja opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä
Lähde: opetus ja kulttuuriministeriö
Saattaa olla että opiskelijat ovat tyytyväisiä kun opetuksen taso on laskenut vuosi vuodelta ja nykyisin saa todistuksen tietämättä juuri mitään. Uudet dipoli-insinöörit tulevat kertoaan että pitää tauluksta katsoa kuinka kireällä pultit saa kiristää, eikä ne ymmärrä että kannassa olevien numeroiden perusteella sen voi laskea.
Ei enää kouluissa valmisteta dieselmoottoreita, ei sielä enää tehdä labroja ta kokeilla mitään uutta. Tohtorin väitöskirjatkin on niin heppoista luettavaa että ennen niillä ei olisi saanut edes Pro-Gradua. Tai saanut hyväksyttyä tekun kotitehtävistä.
No, kaikki tämä puree persuksiin nykyisiä insssinörttejä. Kaikkea kun ei voi katsoa googlesta eikä tehdä kännykällä.