Romutuspalkkio tulee takaisin – Myös väylähankkeille rahaa

Hallitus on sopinut vuoden 2018 budjettiesityksestä. Budjettiin on varattu varoja autojen romutuspalkkiolle ja uusille väyläverkon kehittämishankkeille. Yksi väylähankkeista rahoitetaan elinkaarimallilla.

Hallitus sopi budjettiriihessä, että autojen romutuspalkkiota varten varataan 8 milj. euroa vuodelle 2018. Palkkion toteutustavasta päätetään myöhemmin.

– Romutuspalkkion tavoitteena on edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja autokannan uusiutumista. Lisäksi olen tyytyväinen, että kehittämishankkeiden määrää saadaan vielä tällä hallituskaudella nousemaan. Tuemme hallituksen kilpailukyky-, kasvu- ja ilmastotavoitteita, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Vuonna 2018 käynnistetään seuraavat hankkeet: Kehä I Laajalahden kohta, Länsimetron jatkeen liityntäjärjestelyt, Vuosaaren ja Kokkolan meriväylien parannushankkeet sekä Hailuodon lauttayhteyden korvaaminen sillalla. Äänekosken biotuotetehtaan kuljetusyhteyksien parantamiseen varataan aiemman esityksen mukaisesti 5 milj. euroa.

Kokkolan meriväylän parantamishankkeen kokonaiskustannusarvio on 45 milj. euroa. Hankkeen kustannukset on tarkoitus jakaa valtion ja kaupungin kesken. Kustannusjako tarkentuu hankkeen jatkovalmistelussa. Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevien tavarakuljetusten kuljetustaloutta.

Hallitus on päättänyt parantaa liikenneyhteyksiä Hailuodon ja mantereen välillä. Hailuodon silta toteutetaan elinkaarimallilla. Hanke käynnistyy 2018.

– Hankkeessa käytettävä elinkaarimalli on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Investoinnin lisäksi hankkeeseen kuuluu kunnossapito sopimusaikana. Jaksottamalla investoinnin rahoitus pidemmälle ajanjaksolle voidaan investoinnin ja käyttömenon ominaisuuksia arvioida valtion taloudessa, sanoo ministeri Anne Berner.

– Olen tyytyväinen, että tavoitteemme kolmen sataman syventämisestä etenee. Vuosaari ja Kokkola saavat rahoitusta nyt, Oulun sataman syventäminen on saanut rahoituksen jo vuoden 2017 lisätalousarviossa. Tämä palvelee yleisesti tavarankuljetusten sujuvuutta ja siten koko Suomen ulkomaankauppaa, ministeri Berner kertoo.

Liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon osoitetaan 1,4 mrd. euroa. Tästä määrärahasta 453 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.

Lisäksi ministeriössä valmistellaan yksi tai kaksi liikenneverkon laajaa kehittämishanketta, joiden osalta päätöksiä tehdään kehysriihessä keväällä 2018. Tarkoitus on, että nämä hankkeet myös käynnistyisivät kuluvalla vaalikaudella.

Kevään 2017 kehysriihessä päätettiin panostaa hallituksen energia- ja ilmastostrategian toimenpiteisiin 100 milj. euroa vuosina 2018-2021. Strategian toteuttamiseen budjetissa on varattu hankintatukea täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia varten yhteensä 6 milj. euroa vuosittain. Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 milj. eurolla vuosittain ja kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 milj. eurolla vuosittain. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 milj. eurolla vuosittain.

Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden lisäämiseen osoitetaan 2 milj. euroa.

Ilmatieteen laitoksen toimintamenoihin on lisätty 1 milj. euroa tutkaverkoston laajentamiseksi ja 0,75 milj. euron määräraha pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) rahoittamiseen.

Uutistoiminnan monimuotoisuutta tukemaan budjetissa on varattu 2 milj. euroa valtionavustusten maksamiseen vuonna 2018 uutis- ja ajankohtaistoimintaa tuottavien yleisen edun tv-kanavan ohjelmistoluvan omaaville toimijoille.

Hallituksen talousarvioesitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen syyskuun puolivälissä.

Lähde: Valtioneuvosto