Tuhat uutta lastentarhanopettajaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut 1000 aloituspaikan lisäyksistä lastentarhanopettajien koulutukseen yliopistoissa. Lisäykset toteutetaan vuosina 2018–2021 hallituksen varaaman 28 miljoonan euron määrärahan turvin.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan koulutusmäärien lisäyksillä voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja kytkeä varhaiskasvatusta yhä tiiviimmin osaksi koulutusjärjestelmää.

– Varhaiskasvatuksen korkean laadun tärkein tae ovat päiväkodin osaavat ammattilaiset. Nykypäivän varhaiskasvatus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pedagogista työtä, jota tekevät kolmen alan ammattilaiset yhdessä: kasvatustieteen kandidaatit, sosionomit ja lastenhoitajat. Kaikkien osaamista tarvitaan!

Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on krooninen pula, ja sitä ratkaisemaan hallitus lisää rahoitusta koulutusmääriin kehyskaudella yhteensä 28 miljoonaa. Koulutusmääriä lisäämällä voimme vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kesäkuussa julkaistun varhaiskasvatuksen tiekartan mukaan henkilöstön osaamista kehitettäisiin uudistamalla sekä koulutusta että kelpoisuusvaatimuksia. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne on toisen asteen koulutuksen saaneita voimakkaasti painottava. Tiekartassa esitetään, että selkeä enemmistö päiväkotien hoito-, kasvatus ja opetushenkilöstöstä olisi jatkossa korkea-asteen koulutuksen suorittaneita. Jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla vähintään yksi yliopistokoulutettu opettaja. Heidän lisäkseen tarvitaan jatkossakin sekä lastenhoitajia että varhaiskasvatuksen sosionomeja niin, että kullakin ammattikunnalla on oma profiilinsa.

Grahn-Laasosen mukaan nyt tehty päätös lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämisestä yliopistoissa perustuu tutkittuun tietoon varhaiskasvatuksen merkityksestä lasten kasvulle ja kehitykselle.

– Moniammatillinen yhteistyö on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus. Varhaiskasvatus tukee oppimista ja on tutkimusten mukaan vaikuttavaa syrjäytymisen ehkäisyä. Se tasaa kotitaustaeroja, tukee varhaista oppimista ja mahdollistaa lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun, Grahn-Laasonen korostaa.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävän kasvatustieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintomääriä kasvatetaan yliopistoissa asteittain. Opintoja pyritään myös nopeuttamaan lukemalla hyväksi aiempia opintoja. Etä- ja monimuoto-opiskelu on myös mahdollista, esimerkiksi kasvatustieteen perus- ja aineopintoja on mahdollista suorittaa verkossa.
Grahn-Laasonen kiittää yliopistoja hyvästä yhteistyöstä varhaiskasvatuksen koulutusmäärien lisäämisessä.
– Kaikki kasvatustieteellistä koulutusta tarjoavat yliopistot lähtivät mukaan, kun tarjosimme mahdollisuutta koulutusvolyymin kasvattamiseen, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen.

– Varhaiskasvatus on keskeisessä osassa myös perhevapaauudistuksen valmistelussa, Grahn-Laasonen sanoo.

Yliopisto 2018 2019 2020 2021   Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäys vuosina 2018–2021 Helsingin yliopisto 40 40 40 40   Itä-Suomen yliopisto 20 20 40 40   Jyväskylän yliopisto 20 20 40 40   Oulun yliopisto 20 20 30 30   Tampereen yliopisto 60 60 70 70   Turun yliopisto 40 40 60 60   Åbo Akademi – – 20 20   Yhteensä 200 200 300 300 1000 Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkakehitys vuosina 2016–2021

Seuraavassa on esitetty yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäyskehitys tuhannen aloituspaikan lisäyksen toteutuessa vuosina 2018–2021. Vuosien 2016–2017  aloituspaikkamäärät ovat yliopistokyselystä kesäkuussa 2017 saatu tieto.

 

Ministeri Grahn-Laasonen: Suomeen uusia harjoittelupäiväkoteja

Yliopistoilla on hyvä ja tiivis yhteistyö kuntien varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyö päiväkotien kanssa kattaa harjoittelun, tutkimuksen ja monia kehittämishankkeita.

Opetusministeri näkisi mielellään Suomeen syntyvän uudenlaisia harjoittelupäiväkoteja, joiden esikuvana olisi suomalainen kansainvälistäkin mielenkiintoa keräävä yliopistojen harjoittelukouluverkosto.

– Käytännön harjoittelu on tärkeä osa kaikkien varhaiskasvatuksen tulevien ammattilaisten opiskelua. Kun opettajaopiskelijoiden määrä nyt kasvaa, heille tarvitaan jatkossa lisää harjoittelupaikkoja. Esimerkiksi yliopistokampukselle sijoittuva harjoittelupäiväkoti voisi vastata näihin tarpeisiin. Harjoittelupäiväkodit myös voimistaisivat entisestään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja loisivat uusia mahdollisuuksia tutkimukselle. Se olisi kansainvälisestikin todella mielenkiintoinen suunta, sillä maailmalla katseet kääntyvät yhä enemmän varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatukseen, ministeri sanoo.

– Toivon, että kunnat lähtisivät yhdessä yliopistojen kanssa pohtimaan, miten harjoittelupaikkoja voitaisiin lisätä. Esimerkiksi Tampereen yliopistolla on yhteistyöverkosto, jonka välityksellä opiskelijat voivat harjoitella 64 päiväkodissa. Niissä kunnissa, joissa on tarvetta perustaa uusi päiväkoti, yliopistokampuksille sijoittuvat päiväkodit voisivat olla yksi mahdollisuus, ministeri pohtii.

Maksuja alennetaan, kokeilu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 5-vuotiaille

Hallitus on päättänyt, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla 1.1.2018 alkaen. Myös 2. lapsen varhaiskasvatusmaksua alennettaisiin siten, että ns. sisaralennus nousee 50 prosenttiin nykyisestä kymmenestä.  Näin lisättäisiin työnteon kannustavuutta, parannettaisiin perheiden taloudellista tilannetta ja mahdollistettaisiin useamman lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen. Kenenkään maksut eivät nousisi.

Uudet maksurajat perustuisivat perhekoon mukaan määräytyvään pienituloisuuden rajaan, jota on korotettu 500 eurolla.  Muutoksen myötä arviolta 6 700 perhettä siirtyisi maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Asiaa koskeva esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 14.8.

Lisäksi hallitus on päättänyt käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

– Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ensimmäinen porras ja samalla sen vaikuttavin osa. Näillä uudistuksilla tuomme varhaiskasvatuksen yhä useamman lapsen ja perheen ulottuville. Kun tieto varhaisten vuosien merkityksestä jatkuvasti lisääntyy, on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi voi päästä laadukkaan ja pedagogisesti vahvan varhaiskasvatuksen piiriin, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

One thought on “Tuhat uutta lastentarhanopettajaa

  • 7.9.2017 at 10:07
    Permalink

    Ööö… Ei Tampereelle taarvita 60% lisäystä näiden tarhatätien koulutukseen. Pirkanmaalla kun syntyvyys on Suomen pienitä, vain 1.5 lasta/nainen. Ja jotta kansakunnan väkimäärä pysyisi vakiona, tarvitaan 2.5. Vertailun vuoksi, lukuarvo 1.3 tarkoittaa raja-arvoa josta ei ole paluuta. Kansa kuoleen sukupuuttoon.

    Siksi en ymmärrä että koulutetaan työttömiä. Se ei ole millään mittarilla järkevää. Vai onko niin että yliopistoille pitää saada lisää veronmaksajien rahoja jotta hallitukset voivat ohjailla niitä oikeille yhteistyötahoille? Ja että työttömiä pitää olla jokaisessa ammatissa tietty määrä että palkkavaatimukset pysyvät pieninä?

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.