Mahdollisesti maailman vanhin venettä esittävä kuva löydetty Norjasta

Kalliopiirros 10 000:n vuoden takaaa esittää venettä, eikä todetusti yhtä vanhaa veneen kuvaa ole löytynyt muualta.  Piirros löytyi kesällä, eläkkeellä olevan geologi Ingvar Lindahlin tutkiessa Valle i Efjordissa Nordlandissa sijaitsevaa kohdetta, josta jo aiemmin on löytynyt eläimiä esittäviä piirroksia. Kuvia ei ole tehty kallioon värillä, vaan kaiverruttu kiveen. Ne voidaan nähdä esm. valaisemalla kalliopintaa viistosti hämärään vuorokauden aikaan, kuten monet etsijät tekevät. Lindahlin löytö tarkentaa kuvaa Pohjolan esihistoriasta.

Vene-aihe on itseasiassa yleinen kalliokuvissa Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Karjalassa. Kivikauden ihmiset liikkuivat veneillä, ja vene-aihe oli myös jossakin roolissa mytologisessa maailmankuvassa. Siispä veneenkuvia tehtiin tärkeille paikoille.  10 000 – 11 000 vuotta sitten sekä Norja että Suomi olivat jo saaneet asukkaansa. Norja -Ruijaa myöten- jopa ennen Suomea, sillä rannikko tarjosi elinmahdollisuudet jo ennenkuin Fennoskandian sisämaa oli jäästä vapaa.

Löytöpaikka, Valle, sijaitsee Vestfjordenin pohjukassa, Narvikiin johtavan väylän varrella.

Norjan ensiasuttajat tulivat rannikkoja pitkin läntisestä Euroopasta. 10 000 vuotta sitten heille oli (vesi)tie auki Ruijaan asti, kun Suomen asuttajat (siniset nuolet kartassa) vielä katselivat tulevaa kotimaataan Virosta ja Karjalan Kannakselta. Kartta:

Ilmaston uudelleenkylmeneminen tuhanneksi vuodeksi tyhjensi etelämpää Norjan rannikon tulloin tulleesta asutuksesta, ja jätti pioneeriasuttajat Ruijaan eristyksiin. Siellä he kehittivät Komsa-kulttuurina tunnetun ilmiön, ja he ovat jättäneet vaikutuksia nykyiseen saamelaisväestöön. Efjordin kalliopiirroskenttä liittyy tähän ensimmäiseen asutusaaltoon. Kuvassa Efjordin karhu:

Karhu on myös yleinen teema sekä kalliotaiteessa että tarustossa koko circumpolaarisella alueella, ja erityisesti Fennoskandiassa. Efjordin kuva-aiheet jatkuvat mm. Norbottenin Nämforsenin ja Itä-Karjalassa, Vienanmmeren Zalavrugan kalliokuvissa. Nämforsen:

Nämforsenin kuvastossa esiintyy sekä hirviä, karhu, ihmisiä, ja vene. Myös kahta keppiä pitävä hahmo, jonka teemaa toistetaan mm. saamelaisten noitarummuissa. Zalavrugan karjalaisessa kalliopiirroksessa veneitä on lisää:

Tarkastelemme Efjordin venettä, ja em. kalliopiirrosten vastaavia kuvia.

Efjordenin vene sopii samaan formaattiin, kuin Nämforsenin ja Itä-Karjalan piirroksissa esitetyt. Voimme nähdä yhtäläisen kulttuurin vallinneen 10 000 – 8000 vuotta sitten näillä alueilla.

Efjordin veneen ikäänkuin-nokka esittää veneen pitkiksi jätettyjä parras-puita, jotka keulan ja perän ylittävinä jäävät kantokahvoiksi, kun vene nostetaan maaihin. Vene on siis eskimojen tunnettujen umiakien kaltainen: Puukehikon päälle mursun tms. merieläimen nahasta tehty. Kuten umiak:

Komsa- ja Fosna-kulttuurien väestöt Norjan rannikoilla, sisämaan ollessa jäätikön peitossa, elivät samankaltaisissa oloissa kuin eskimot Grönlannissa aina nykyaikaan asti. Merieläinten ja lintujen pyynti, mihin 10 000:n vuoden takainen ympäristö antoi erinomaiset mahdollisuudet, elätti Skandinaavian rannikkojen asukkaat jääkauden loppuvaiheen. Kuvassa eskimoja umiakissa. Efjordenin kalliokuva voisi esittää samanlaista venettä.

Efjordin kuvakallio on 70 metriä merenpinnan yläpuolella. 10 000 vuotta sitten se oli lähellä silloista merenrantaa, ja ihmisten todennäköisiä asuinpaikkoja. Miksi maailman vanhimmat veneitä esittävät kuvat olisivat Fennoskandiassa? Tämä oletus sopii huonosti meidän vallitsevaan käsitykseemme ihmisen menneisyydestä, mutta sen sijaan oikein hyvin arkeologian antamiin tietoihin esihistoriasta.

Jääkaudella, jonka loppuvaiheeseen Pohjois-Norjan asuttaminen liittyy, Ihmisen kulttuurisaavutusten huippu ei ollut siellä, minne mielikuvat Rooman, Kreikan ja Egyptin antiikista sen sijoittavat. Eteläiset seudut kärsivät kuivuudesta, ja laajoja alueita oli täysin asuinkelvottomina. Kartassa #jäätiköitymismaximin aikainen tilanne:

”Extreme Desert” tarkoittaa äärimmäistä kuivuutta. Keltaisella merkityillä alueilla ei ihminen voinut edes liikkua ilman nykyajan apuvälineitä. Ihmislajin todennäköiset levittäytymisreitit on merkitty karttaan oranssseilla viivoilla. ”Glacial Ice”, pysyvät jäätiköt, olivat myös asumiseen sopimattomia. Äärimmäinen kuivuus arktisilla seuduilla saattaa ihmetyttää. Se tarkoittaa #kylmyysaavikkoa, so. nykyisen Antarktiksen jäättömien alueiden kaltaisiaa paikkoja, jotka ovat lumettomia, koska niissä ei sada ilman kuivuuden takia. Kuiva pakkastuuli poistaaa niistä viimeisenkin kosteuden, jaa mahdollinen sulava lumi haihtuu suoraan ilmaan. Jääkaudella näitä kaikkien jumalien hylkäämiä seutuja oli mm. Itä-Siperia, Himalajan ylänkö ja Pohjanmeren tasanko jäätikkömaximin aikana.

Etelän kuivuuden takia ihmiselle suotuisin seutu oli jäätikköjen eteläpuolinen #mammuttiaro. Eteläiset seudut kituuttivat kuivuuden vallassa, mutta mammutiarolla laidunsi #megafauna, mammutit, karvaiset sarvikuonot, peuralaumat, saiga-antilootit, villihevoset jaa muuta kivaa. Rannikoilla hylkeet, valaat ja merilinnut olivat suunnaton proteiinivarasto, -kaloja unohtamatta.

Ihmiskunnan parhaat paikat olivat siellä 200 000:n vuoden ajan. Mekin olimme siellä.

Gravetten kulttuuripiiri, joka vaikutuksineen ulottui Portugalista Baikal-järvelle, tuotti maailman parhaat kivi- ja luu työkalut, tuotti metsästykseen, kalastukseen ja pukeutumiseen liittyviä keksintöjä (mm. silmäneula), jotka ovat yhä käytössä, ja #europidisen ihmistyypin. -Ja luolamaalaukset. Luolien puuttuessa Fennoskandiassa maalattiin ja kaiverrettiin kallioihin, -kuten Efjordenissa.

Eskimot voisivat kertoa, millaista silloinen elämä oli: Arktisen luonnon tarjoamat hyödykkeet tulevat runsaina, mutta oman aikataulunsa mukaan. Lohikalat nousevat jokiin keväällä, -silloin pitää olla rakentamassa patoja ja kuivaamassa/säilömässä saalista. Yhä vieläkin färsaarelaiset laskeutuvat rantajyrkänteiltä keräämään merilintujen munia, kun ne on juuri munittu ja käyttökelpoisimmillaan. Peuralaumat vaelsivat nekin vuodenaikojen mukaan, jne. Kaikki luonnossa oli #syklistä.

Se tarkoittaa, että tänään et saa, mutta huomenna saat. Jos myöhästyt katetusta pöydästä, kuolet. Ympäristö pakotti yhteistyöhön, ja suunnnitelmallisuuteen. Europidiselle ihmistyypille, jonka esivanhemmat asuivat tuolla vyöhykkeellä, on ominaista kyky siirtää odotettavissaolevan hyvän nauttiminen myöhempään ajankohtaan. Jyrkkä runsauden ja niukkuuden kausien vaihtelu satojentuhansien vuosien ajan opetti tuohon. Ketkä eivät oppineet, meillä ei ole heidän geenejään: He kuolivat kaikki jättämättä jälkeläisiä.

J.Philippe Rushton on kehitellyt teorian po. ilmiöstä_

• Luonnonvarojen tarjonta syklistä,. runsaus ja niukkuus vaihtelee säännöllisen kaavan (vuodenajat) mukaan. =>Ihmiset saavat vähän jälkeläisiä ja huolehtivat niistä. Pitkäjännitteinen luonnetyyppi vallitsee.
• Luonnonvarat ennustamattomia, vaihtelut satunnaisia. => Ihmiset tekevät runsaasti jälkeläisiä, eivätkä huolehdi niistä. Impulsiivinen, egoistinen luonnetyyppi.

Rushtonin havainnot selittävät monia ilmiöitä populaatioissa ja kulttuureissa, mutta siitä toiste. Efjordenin esi-norjalaiset t. esi-saamelaiset elivät jotakuinkin kuin eskimot. Heillä oli ilmeisesti samanlaisia merikelpoisia veneitä, ja ehkä he saalistivat myös valaita. Zalavrugassa, Vienanmerellä, rantakallio on säilyttänyt piirroksen, jossa umiak- tai Efjordin-tyyppinen vene on valaanpyytäjien aluksena.

Yllä valaanpyyntikohtaus Vienanmeren Zalavrugan kallioppiirroksessa, alla Grönlannin eskimot samoissa puuhissa, -samalla tekniikalla. Kuvilla on väliä tuhansia vuosia.

Vienanmeren esi-karjalaiset t. esi-saamelaiset harjoittivat valaanpyyntiä kivikaudella veneillä, jollainen on piirretty Efjordin kallioon 11-10 000 vuotta sitten, ja Zalavrugaan jonkin verran myöhemmin. Kalliopiirrosten esittämät kohtaukset ovat kuin suoraan elokuvasta ”Moby Dick”:  Usea pieni vene soutaa valaan kiinni, ja yrittää lyödä siihen harppuunoja, joihin on köysillä kiinnitetty kohoja estämään eläimen sukeltaminen.

Niin mistä nykyaikaisten valtioiden harjoittama kaupallinen valaanpyynti sai metodinsa 1600-1700-luvuilla? Baskeilta, jotka olivat harjoittaneet sitä jo kivikaudelta lähtien Biskajan rannikon vuonoissa, joissa valaat kokoontuivat lisääntymään kuten yhä Baja Californiassa. Tutkija Marek Zvelebilin kartta ylempänä tällä sivulla muuten näyttää nuolia Biskajalta Ruijaan.

Ihmiset ovat liikkuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, heille tuttujen biotyyppien siirtyessä kohti pohjoista. He ovat tuoneet mukanaan geeninsä, kulttuurinsa ja elinkeinoinsa. Vallen kallioinen ranta Efjordenilla on ollut eräs heidän pysähtymispaikoistaan.

Efjordin piirroslöydöstä uutisoi NRK 27.09.2017.