Työtapaturmien määrä ei ole vähentynyt – ”Kiire työpaikkojen turvallisuustyön tulppana”

Työtapaturmien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu laskemaan. Sen sijaan työmatkatapaturmien määrä ei ole vähentynyt. Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa. Perjantaina 13. lokakuuta järjestettävä Tapaturmapäivä kiinnittää suomalaisten huomion kiireen aiheuttamiin tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn.

”Kiire vaikuttaa tapaturmien todennäköisyyteen sekä suoraan että välillisesti, sillä kiire lisää myös henkistä kuormittumista. Henkinen kuormittuminen voi johtaa tarkkaavaisuuden heikkenemiseen ja tapaturmien lisääntymiseen”, kertoo turvallisuusjohtamisen tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Tampereen Teknillisen yliopiston tutkimushankkeessa* kävi ilmi, että esimiesten kuormittuneisuus on eräs este heidän sitoutumiselleen turvallisuustyöhön.

”Töiden hyvä ennakkosuunnittelu ja riskien arviointi vähentää sähläystä ja vahinkoja, mikä yleensä tuo ajan ja kustannusten säästöä kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi ne työmaat, joilla sattuu vähemmän työtapaturmia, ovat usein myös kannattavampia ja pysyvät paremmin aikataulussa”, Tappura sanoo.

Tärkeää on se, miten johto ja esimiehet suhtautuvat kiireeseen. Kun johto osoittaa näkyvästi sitoutumisensa turvallisiin menettelytapoihin, voidaan sitä kautta vaikuttaa myös työntekijöiden käyttäytymiseen ja asenteisiin myös kiireen painaessa päälle.

”Työyhteisöissä olisi myös tärkeää keskustella ja jakaa yhdessä keinoja kuormittumisen hallintaan”, Tappura kannustaa.

Kiire lisää tapaturmariskiä monin tavoin

Tapaturmapäivänä muistutetaan, että kiire vaikuttaa tapaturmien syntyyn aiheuttaen vahinkoja töissä, kotona ja liikenteessä. Kiire yhdellä elämän alueella heijastuu myös muualle. Esimerkiksi työkiire näkyy työpaikkojen lisäksi liikenteessä.

Työmatkoilla sattuneista tapaturmista suurempi osa johtaa vakavaan loukkaantumiseen kuin työpaikalla sattuneissa tapaturmissa.

”Työtapaturmien lukumäärässä on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana ollut laskeva trendi, mutta työmatkatapaturmien määrä ei ole vähentynyt”, huomauttaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.

Tarkkaa yksittäistä syytä, miksi työmatkalla sattuneiden tapaturmien määrä on pysynyt lähes ennallaan, on vaikeaa nimetä.

”Työmatkoilla sattuneita tapaturmia ei ehkä pidetä samalla tavalla työtapaturmina kuin työssä sattuneita tapaturmia. Saattaa olla, että tämän vuoksi työmatkatapaturmien ehkäisyyn ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin työssä sattuneiden tapaturmien ehkäisyyn”, aprikoi Harjanne.

Työkiire voi houkuttaa myös venyttämään työpäivää ja työtehtävien tekoa työmatkalle.

”Joukkoliikenteen kyydissä sähköpostien seuraaminen on suhteellisen turvallista, mutta kuljettajana tulee keskittyä siihen tärkeimpään tehtävään, eli ajoneuvon turvalliseen ajamiseen. Aivot eivät kykene keskittymään sekä työviestiin että liikenteeseen samanaikaisesti ilman, että toinen tehtävä väistämättä kärsii. Tärkeintä on varata riittävästi aikaa matkaan ja keskittyä liikenteessä liikenteeseen”, painottaa Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi.

Kiireen riskit kytevät myös kotioloissa

Kiire altistaa tapaturmille myös kotioloissa. 80 prosenttia vammaan johtavista tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Työympäristön kiireen hallintakeinot, kuten ennakointi, riskien arviointi ja kuormittumistekijöistä keskusteleminen, soveltuvat myös kotiin. Vuonna 2015 tapaturman seurauksena kuoli 2399 ihmistä.

”Kotiympäristön kiireen hallinnassa korostuvat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä levon ja riittävien yöunien merkitys. Levännyt mieli edistää turvallisuutta myös liikenteessä ja työpaikoilla.  Tietoinen pysähtyminen onkin olennainen osa kiireen hallintaa ympäristöstä riippumatta”, muistuttaa  sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde.

Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö