Lääkekorvausjärjestelmä uudistuu

Selvityshenkilö Heikki Ruskoaho luovutti väliraporttinsa ”Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen” 30. syyskuuta sosiaali- ja terveysministeriölle. Ruskoaho keskittyy väliraportissaan lääkekorvausjärjestelmän kokonaiskuvan hahmottamiseen eri toimijoiden näkökulmasta, lääkekorvausjärjestelmän rahoitukseen, lääkkeen määräämisen ohjaamiseen, lääkkeiden hintalautakunnan ja Kelan toimintaan.

Toimivat osat on hyvä säilyttää lääkekorvausjärjestelmässä jatkossakin, vaikka järjestelmä on uudenlaisten vaatimusten edessä. Järjestelmän kehittämistarpeisiin vaikuttavat muun muassa lääkkeiden määrän kasvu, harvinaisten sairauksien tutkimus ja lääkekehitys, kustannusten nousu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen, toteaa selvityshenkilö professori Heikki Ruskoaho.

Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) tehtävänä olisi raportin mukaan jatkossakin vahvistaa kansallisesta lääkekorvausjärjestelmästä korvattavat lääkevalmisteet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet sekä niiden tukkuhinnat. Lääkehuollon keskeinen tavoite on tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Lääkkeiden korvattavuutta ja hintoja säätelemällä voidaan turvata kohtuuhintaisten ja tarpeellisten lääkkeiden saatavuus kansallisesti yhdenvertaisella ja hallinnollisesti tehokkaalla tavalla.

Kelan tehtävänä olisi edelleen tehdä päätökset tarvittavista selvityksistä ja niistä lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee täyttyä jotta valmisteiden korvaaminen olisi lääketieteellisesti perusteltua. Kela tekisi jatkossakin päätökset asiakkaiden korvausoikeuksista sekä maksaisi sairausvakuutuslain mukaiset lääkekorvaukset. Kelan toiminta valtakunnallisesti takaa kansalaisille yhdenvertaisen kohtelun eri puolilla Suomea. Lisäksi Kelalla on työhön tarvittavaa erityisosaamista ja toimivat tietojärjestelmät.

Raportissa todetaan, että lääkekorvausjärjestelmän kehittämisen ohella lääkkeenmääräämisen ohjaamista ja seurantaa tulisi kehittää valtakunnallisesti ja alueellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus antaa tähän mahdollisuuden. Riittävän vahva maakuntien ja yhteistyöalueiden kansallinen ohjaus edellyttää selvitysmiehen mukaan yhtenäistä kansallista keskitettyä HTA-menettelyä avohoidossa ja sairaalassa käytettäville lääkkeille sekä valtakunnallisesta ohjausta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Selvityshenkilö Ruskoaho jatkaa vielä selvitystyötä lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä. Loppuraportin on määrä valmistua 31.5.2018.

Lääkekorvausjärjestelmän tehtävänä on turvata sairauden hoidossa tarpeelliset avohoidon lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä sairausvakuutusta. Vuonna 2015 lääkekorvauksia maksettiin noin 1,4 miljardia euroa yli 3,8 miljoonalle saajalle.

Lähde: STM