Haastattelussa ministeri Pirkko Mattila: Jokaisen työpanosta tarvitaan
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan asenteet ja ennakkoluulot ovat suurimmat esteet osatyökykyisten työllistymiselle.
Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat mukaan työelämään. Lisäksi joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää lähes 20 000 henkilöä.
Työkyvyttömyysmenoja voitaisiin vähentää ja työllisyysastetta nostaa varmistamalla, että työkyvyn alenema ei vie eläkkeelle eikä osatyökyky jätä työelämän ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella etsitään parhaillaan uusia keinoja osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseen ja heihin kohdistuvien ennakkoluulojen murtamiseen.
Hallitus haluaa parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia jatkaa työssä
tai työllistyä. Millaisia tavoitteita hallitus on asettanut, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila?
Hallituksen tavoitteena on nostaa hallituskauden aikana työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä.
Samaan aikaan tavoitteenamme on lisätä merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tähän tähtäävät OTE-kärkihanke ja sen kahdeksan alaprojektia. OTE eli Osatyökykyisille tie työelämään on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Mitkä ovat mielestäsi suurimmat esteet osatyökykyisten henkilöiden työllistymiselle?
Haasteita on monia, mutta merkittävimpiä ovat asenteet ja ennakkoluulot. Usein työnantajalla on myös liian vähän tietoa siitä, mitä ovat ne tukimuodot, joita työnantaja voi saada osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen.
Moni osatyökykyinen hyötyisi työn joustoista. Työtä voi muokata ja mukauttaa monella tavalla, kuten työaikajärjestelyin tai esteettömyyden huomioiminen työympäristössä.
On tilanteita, joissa osatyökykyiset henkilöt jäävät kannustinloukkuun. Näitä työn vastaanottamisen kannustinloukkuja puretaan nyt tämän hallituskauden aikana. Lähtökohtana on, että järjestelmän pitää kannustaa työhön ja työntekoon eikä päinvastoin.
Ongelmana on myös se, että osatyökykyiset eivät etene työllistymispalveluista avoimille työmarkkinoille ja että nuoret osatyökykyiset eivät pääse opintojen jälkeen töihin.
Lisäksi monet yrittäjät kokevat, että osatyökykyisen palkkaaminen on riski esimerkiksi mahdollisten työkyvyttömyyseläkemaksujen takia. Kaikkiin näihin ongelmiin etsimme OTE-kärkihankkeessa ratkaisuja.
Miten mielestäsi voitaisiin vähentää vammaisiin henkilöihin ja osatyökykyisiin liittyviä ennakkoluuloja?
Katsotaan rekrytointitilanteessa henkilön osaamista, kykyä ja motivaatiota työhön, eli suunnataan katse vahvuuksiin, ei puutteisiin. Olemme yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa teettäneet selvityksen siitä, miten vamma tai sairaus vaikuttaa rekrytointiin. Selvitys ilmestyy tässä kuussa.
Kansantalouden kannalta on tärkeä ymmärtää, että jokaisen työpanosta tarvitaan – ketään ei ole varaa jättää ulkopuolelle.
Äitisi oli kuuro. Onko tämä vaikuttanut omaan elämänkatsomukseesi?
On vaikuttanut, koska ymmärrän viittomakielisten tilannetta koulutukseni kautta ja olen läheltä seurannut työllistymisen haasteita konkreettisesti.
Ammattiin kouluttautuminen ja työllistyminen pitäisi olla kaikille mahdollista, mutta kaikki työpaikat eivät ole esteettömiä. Tiedän viittomakielisiä, jotka haluaisivat alkaa yrittäjäksi, mutta kynnyksiä on. Tekemätöntä työtä siis riittää.
Pirkko Mattila, millaisen viestin haluaisit lähettää niille, joille osatyökykyisyys tai työkyvyttömyys ovat asiat ovat omakohtaisia asioita?
STM:n kärkihanke tähtää pitkäjänteiseen työhön osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi. Tätä on tehty jo edellisillä hallituskausilla, ja työn pitääkin jatkua.
Jokainen työpaikka, joka saavutetaan tässä kärkihankkeessa, on kullan arvoinen. Lisääkin tarvitaan!
Lähde: STM
Tämä suomen järjestelmä on kyllä kummallinnen. Itse olen joutunut olemaan poissa työelämästä 10 kk ajan. Sairaspäivärahoilla huhtikuusta lähtien. Ilmarisen kanssa suunnitellut uuteen ammattiin kouluttautumista kesän ajan. AMK:on pääsin polkuopintojen kautta koska normaalin hakuprosessin kautta ei ollut mahdollisuutta hakea, lääkäreillä kesti paperien tekemisessä oma aikansa. Tästä se sotku sitten alkoi. Ilmarinen hyväksyi opintosuunnitelman mutta ei opiskelupaikkaa koska oen polkuopiskelija! Koulun kanssa asiaa pähkäiltiin ja he olivat aivan ihmeissään miksi Ilmarinen ei hyväksy polkuopintoja vaikka 60 pisteen jälkeen siirtyy normaali opiskelijaksi. Kela taas ei hyväksy että on opiskelemassa olenkaan! Kelalta eräs ystävällinen työntekijä sitten neuvoi että opiskeli niin ettei tule yli 3 opintopistettä kuukaudessa tai 12 lukukaudessa niin saan sairaspäivärahaa. Oli siinä opettajat ihmeissään kun piti sopia ettei minulle saa tulla opintopisteitä! Ilmarisen vastaus taas oli että kaikki eläkevakuutusyhtiöt ovat tehneet yhteisen sopimuksen ettei polkuopintoja lueta hyväksityiksi opinnoiksi. Heiltä tuli myös epävirallinen neuvo, hae johonkin linjaan syksyn haussa ja sinne päästyäsi Ilmarinen näkee että olen normaaliopiskelija jolloin alan saamaan koulutustuen heiltä. Vielä pari viikkoa odotellaan pääsinkö sille jollekin linjalle vai en. Tämä jos mikä on aivan typerää että pitää pompotella ihmisiä vain sen takia että opiskelumuoto ei kelpaa Ilmariselle vaikka polkuopinnoista valmistuu ammattiin kuten normaali opinnoistakin. Sekä että Kela ei hyväksy opiskelua sairaspäivärahoilla ollenkaan! Olisiko parempi jos makaisin kotona vuoden mitään tekemättä jolloin joutuvat maksamaan minulle sen vuoden makaamisesta vaikka voisin olla virallisesti kouluttautumassa! Kiitos ja näkemiin!