Hyvinvointialueiden tulee turvata pelastustoimen lakisääteinen palvelutaso
Sisäministeriö laatii vuosittain valtakunnallisen selvityksen, jossa arvioidaan pelastustoimen palvelujen toteutumista ja rahoituksen riittävyyttä hyvinvointialueilla. Selvitys julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Se tarjoaa valtakunnallisen tilannekuvan pelastustoimen palveluista ja taloudesta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Pelastustoimen palveluiden toteutumisessa on eroja
Pelastustoimen ensimmäinen yksikkö tavoittaa kiireellisen tehtäväkohteen keskimäärin alle kahdeksassa minuutissa. Kokonaisuudessaan tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä alueiden pinta-aloissa ja riskiluokituksissa on suuria eroja.
Toimintavalmiusaikatavoitteiden saavuttamisessa on myös puutteita lähes kaikilla hyvinvointialueilla ja esimerkiksi pelastusjoukkueen toimintavalmiusajan mediaani on heikentynyt yli puolella hyvinvointialueita. Haasteita on eniten nopeasti kasvavilla kaupunkialueilla, joilla pelastustoiminnan palveluverkko ei ole kehittynyt palvelutarpeen kasvua vastaavasti.
– Ammatillisesti pätevien pelastajien riittämätön määrä on riski pelastustoimen laadukkaiden ja työturvallisten palveluiden tuottamiselle. Myös sopimuspalokunnat kärsivät henkilöstöpulasta. Pelastajien koulutusmäärien lisääminen helpottaa tilannetta tulevaisuudessa edellyttäen, että hyvinvointialueet pystyvät palkkaamaan valmistuvat pelastajat, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.
Väestönsuojeluun varautumisessa on suuria alueellisia eroja, vaikka viimeisen vuoden aikana on tapahtunut edistystä. Väestönsuojeluun varautumisen resurssit ovat kokonaisuudessaan selvästi alimitoitetut.
Onnettomuuksien ehkäisyä on viime vuosina kehitetty aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitellaan tulipalojen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Hyvinvointialueiden pelastustoimien taloustilanne on tiukka
Pelastustoimi on talouden näkökulmasta pieni toimiala hyvinvointialueella. Sen osuus oli vuoden 2023 yleiskatteisesta rahoituksesta 2,2 prosenttia. Laskennallinen rahoitus oli 15 hyvinvointialueella alhaisempi kuin kunnilta siirtyneet vuoden 2022 pelastustoimen kustannukset.
Vuonna 2022 hyvinvointialueiden pelastustoimen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 488 miljoonaa euroa, josta lähes 90 % kohdistui pelastustoimintaan. Asukaskohtaiset kustannukset olivat valtakunnallisesti keskimäärin 97 euroa, mutta vaihtelua esiintyi 61 eurosta aina 142 euroon. Henkilöstökustannusten osuus koko kulurakenteesta oli lähes 60 %.
Pelastuslaitosten pelastuskalustoon on kertynyt investointi- ja korjausvelkaa, joka näkyy pelastustoimen vuoden 2023 investointiesitysten suuruudessa. Vuodelle 2023 esitettiin pelastustoimen taseinvestointeja yhteensä lähes 133 miljoonaa euroa.
Pelastustoimi on jo vuodesta 2004 toiminut alueellisena ja siitä lähtien on tehostanut toimintaansa. Tuotantorakenne on ollut kustannustehokas sopimuspalokuntatoiminnan ansiosta.
Hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä haastavat mm. hyvinvointialueiden sopeutustoimet, pelastajatarve, varallaoloa korvaavat ratkaisut ja tietojärjestelmäratkaisut pitkälle 2030-luvulle saakka.