Jan Tullber kirjailija, tutkia ja dosentti yritysekonomiassa: Mitä maahanmuutto maksaa

Tulevaisuuden kustannukset vain 2015 vuoden maahanmuutosta tulee maksamaan huikeat 600 miljardia verokruunua — summa on vielä alakanttiin laskettu. Näin kirjoittaa ekonomi ja tutkia Jan Tullberg. Summa vastaa 14 kertaisesti tämän hetken puolustusvoimien budjetin.

Mitä tulee maahanmuutto 2015 maksamaan ruotsalaisille?

Keskeisenä asiana tuskin on käyttökustannukset vuodelle 2016, vaan kokonaiskustannukset pitemmällä tähtäimellä. Tässä mukana 5:n reaalisen kohdan kalkyylit mitkä ovat paremminkin optiset kuin pessimistiset.

1.Paljonko henkilö maksaa vuodessa?

Ensimmäinen osakysymys on; Kuinka moneen oleskelulupaan johtaa ne 163 000 turvapaikanhakua vuodelta 2015. Sisäministeri Anders Ygemn:in arvion mukaan 60 000 – 80 000 turvapaikan hakijaa lähetetään takaisin kotimaihinsa. Kuinka tässä sitten onnistutaan onkin sitten jo toinen kysymys. Tämän hetken kapasiteetti on 4000 per vuosi, joten tässä tapauksessa tarvitaan radikaalisti vahvistusta. Parempi kuitenkin on tutkiskella tuota pienempää lukumäärää karkotettavista, mikä siis tarkoittaa, että 103 000 turvapaikanhakijaa saa oleskeluluvan.

Tämä taas pidemmällä tähtäimellä johtaa perheyhdistämisiin. Historia tässä osoittaa , että perheet muodostavat 40% kokonaismaahanmuutosta. Toinen ryhmä, työperäinen maahanmuutto, tuo mukanaan vähemmän perheenjäseniä jolloin perhemaahanmuutto sidoksissa turvapaikan hakijoihin tulee olemaan suurin piirtein yhtä suuri. Nyt on siis tullut varoitus kovennetusta vaatimuksesta perheen yhdistämisestä. Pääministeri kyllä puhuu ” kiristetystä politiikasta perheenyhdistämisiin”, nähtäväksi jää mikä lopputulos on.

Hiljattain esitettiin poikkeus siitä, mikä esiteltiin marraskuussa, ettei kiristetty perheenyhdistymispolitiikka koske suurinta osaa vuonna 2015 tulleista pakolaisista. Ongelmana ennätys-suuren turvapaikanhakijoiden määrään 2015 toi myös ennätys-suuren määrän miesylijäämää, 66 000 miestä. Se tahtoo sanoa sitä, että heitä tuli enemmän kuin ruotsissa syntyy yhden vuoden aikana. Tämä epätasapaino puolestaan kertoo korkeaa perheenyhdistämismaahanmuuttoa. Kun oletetaan, että 97 000 lähiomaista tulee perässä, mikä 103 000:een yhdistettynä oleskeluvan saaneiden kanssa muodostaa 200 000 maahanmuuttajaa.

Eräs lähtökohta tässä on maahanmuuttoviraston kustannukset turvapaikka hakemuksissa. Eräässä jälkilaskennassa kustannukset nousivat 166 000:een ja käsittelyaika oli 414 päivää (vuosiraportti vuodelta 2012). Tästä muodostuu vuosikustannukseksi 150 000 kruunua minkä hakijan majoittaminen tulee maksamaan käsittelyn kestoajan. Seuraavat vuodet eivät ole maahanmuuttoviraston kustannuksia, mutta uskotaan olevan samalla tasolla muiden julkisten sektorien maksettavana.

Työttömyys aikajanan arvellaan olevan 8 vuotta. Kahdeksan maahanmuuttovuoden jälkeen on noin puolet maahanmuuttajista saanut jonkin tyyppistä työtä. Jokunen on ehkä saanut työpaikan aikaisemmin, moni ei vielä ole saanut ja osa ei saa koskaan. Tämä antaa meille ” kotoutus-summaksi” 200 000:lle X 150 000 kr. X 8 vuotta´= 240 miljardia kruunua.

2. Kuinka suuri lisäkustannus on yksin tulleille ”lapsille”.

Vuoden 2015 aikana tuli 35400 yksin tulleita, joista hyvin suuri osa saa turvapaikan. Arvion mukaan 80% saa turvapaikan mikä tahtoo sanoa, että 28 000 henkilöä. Kustannukset tälle ryhmälle on suorastaan hävettävät. Valtiollinen kustannus 1900 kruunua henkeä kohti ainoastaan ruuasta ja majoituksesta. Laskujeni mukaan on kustannus 800 000 henkeä kohti vuodessa kun peruskustannus on vähennetty , mikä mainitaan kohdassa 1, tulee vuosiksustanukseksi 650 000 kruunua. Laskelmani mukaan kolmen vuoden koulukustannukset 28 000:lle X 650 000 kr X 3 vuotta = 55 miljardia.

3. Mitä maksavat ne jotka eivät saa turvapaikkaa?

Se ryhmä 60 000 jotka eivät saa oleskelulupaa maksaa 166 000 kruunua, mikäli he lähtevät vapaaehtoisesti. Noin puolet eivät tee sitä, mikä tuo lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Koulu ja terveyspalvelut ” paperittomille” ovat sellaisia rasitteita. Moni piileskelee maassa ja tulee tekemään uuden anomuksen neljän vuoden kuluttua, kun edellisen hakemuksen vanhenemisaika on täyttynyt. Silloin paremminkin saada oleskeluluvan sillä vetoomuksella, ”että on ollut kauan sidoksissa Ruotsiin”. Varovaisesti laskettuna kustannus on 300 000 kruunua henkeä kohti. Sitä voisi miettiä kohtuudella, että mikä virasto tai yritys maksaisi niin paljon anomuksen tutkimisesta mikä päätyy kielteiseen päätökseen. Kielteisen päätöksen kustannukset ovat 60 000 henkilöä X 300 000 kruunua = 18 miljardia kruunua.

4. Onko maahanmuuttajat maksaneet eläkkeestään?

Ulkopuolisena tutkijana olen laskenut Jan Ekberg:in pyynnöstä vuonna 2006 totaalisen virallisen kustannuksen eläkeläisille 65 – 80 vuotta. Laskelmassani sain summaksi 3,4 miljoonaa kruunua, jolloin kysymys kuuluukin. Onko maahanmuuttajat maksaneet eläkemaksut työssäolo vuosiltaan. Lähtökohtana heidän matala työllistymisensä niin tuskin he ovat pystyneet maksamaan tulevaisuuden eläkemaksujaan. Ikäryhmissä 20 – 65 vuotta on heistä työskenteleviä 0,58 verrattuna ruotsalaiseen kantaväestään mikä on 0,82. Tämä ero 24% tarkoittaa sitä, että heistä työssä käyviä on 30% vähemmän kuin Ruotsalaisia. Arvio on siis, että 30% heidän eläkekustannuksistaan tulee maksamaan ruotsalainen veronmaksaja. Tämä taas yliarvostaa maahanmuuttajien työpanosta ja veronmaksua koska osa työpaikoista on tuettuja tai matalapalkkaisia ja siksi verotulot työllistyneiltä on paljon alhaisemmat kuin työssä käyvillä ruotsalaisilla. Eli kustannukseksi tulee 200 000 henkeä X 30% X 3,4 miljoonaa = 204 miljardia kruunua.

5. Onko maahanmuuttajat maksaneet lapsistaan?

Samaa kaavaa käyttäen kuin kohdassa 4 lasketaan kustannus 0 – 20 vuotiaille lapsille, jolloin summa on 2,2 miljoonaa kruunua. Koska pakolaisista on kuitenkin melkoinen joukko lapsia joiden kustannus lasketaan kohta 1:n alle. Lapset jotka syntyvät ruotsissa ei ole mukana aikaisemmissa kustannus- ryhmissä. Hieman yksinkertaistettua tapaa käyttäen lasken, että tulee vielä suunnilleen puoli lasta jotka täytyy rahoittaa. Kun ja jos maahanmuuttaja työllistyy voi hän osaltaan osallistua kustannuksiin kykynsä mukaan. Minun laskuissani, kuten eläkelaskelmassa, siltikin alijäämä työllistymiseen on 30%. 200 000 henkeä X 0,5 puli ruotsissa syntyneestä lapsesta X 30% X 2,2 miljoonaa = 66 miljardia kruunua.

Loppu sumeerinki.

Nämä viisi kustannusryhmää tekee yhteensä 583 miljardia kruunua. Pyöristettynä 600 miljardia. Tulee muistaa että luvut on enemmänkin konservatiiviseen suuntaan. Eläkekustannukset on laskettu 80:n elinvuoden mukaan, joka kuitenkin on jo matala sillä kun elinikä on nousussa nyt jo yhdellä vuodella kymmentä vuotta kohden. Käytetyt laskelmat Ekebergin tapauksessa on vuodelta 2006 sekä maahanmuuttovirastolta vuodelta 2012, mihin ei ole laskettu mukaan inflaatiota. Osa ekonomeista laskee tulevaisuuden kustannukset inflaatiolla ja diskonttaa ne sitten tähän päivään. Itse katson metodin kyseenalaiseksi koska se vähentää järkevyyttä.

Kuinka todennäköinen tämä kustannuslaskelma on?

Jos jaamme 583 miljardia 200 000 henkilöllä tulee siitä 3 miljoonaa henkeä kohti. Sitä kustannusta voidaan vertailla toisiin tutkimuksiin, että saadaan pohjaa todelliselle kustannusarviolle.

Eräs tutkimus (Hlmöy ja Strö 2012) laski summan europan ulkopuoliselle maahanmuuttajalle Norjaan. Heidän laskelmansa kustannukset olivat 4,1 miljoonaa norjan kruunua.

Tutkijat Nilsson ja Wedeskog ovat tehneet laskelman paljonko yhden ruotsalaisen henkilön kustannukset ovat kehdosta hautaan jos he eivät osallistu työtekoon vaan elävät yhteiskunnan varoilla. Tätä laskelmaa SOU 2012:55 käytettiin pohjana ei kotoutuneisiin romaaneihin. Täytyy huomioida ettei laskelma koske niin kutsuttuja ”gangstereita” kuormittavat kriminaalihuoltoa vaan tavallisia kanssaihmisiä ilman ”drop out” jotka eivät tee mitään negatiivistä jos ei mitään hyödyllistäkään. Yhden sellaisen elinkustannus on 14 miljoonaa kruunua koko elinaikana. Ulkopuolisesti tarkasteltuna summasta voi keskustella siitä, että kuinka monta vuotta maahanmuuttaja antaa jotain yhteiskunnalle ja kuinka monta vuotta hän on rasitteena ruotsalaiselle yhteiskunnalle.

Enimmäkseen debatit käsittelee maahanmuuttoviraston välittömiä kustannuksia. Pitemmän tähtäimen keskustelusta voi saada kuvan, että maahanmuuttajat kahdeksan vuoden jälkeen tuottaa voittoa. Niin kuitenkaan ei tapahdu. Meille kaikille on suuri tappio meidän tulevina vuosina eläkeläisinä ja kattaaksemme ne kustannukset meidän maksaa korkeaa veroa ja sitä olisi maksettava monina vuosina tasapainon saavuttamiseksi. Siihen maahanmuuttajat eivät, yleisesti katsottuna, ole kyenneet ja siksi suuri alijäämä odottaa kaikkien asiantuntijoiden mielestä.

Iloisille kalkyyleille on toki kysyntää joita moni epäluotettava henkilö huiskii tulemaan holtittomasti. Monet ajattelevat, että paremminkin minun kaltaisteni henkilöiden pitäisi kokea omantunnontuskia siitä, että me tuhoamme retoriikan tällä väritetyllä epämukavalla informaatiolla. Me emme todellakaan tarvitse kalkyylejä jotka perustuu toiveajatteluun, vaan me tarvitsemme todellisia numeroita joilla voisimme käsitellä todellisia ongelmia mitä kohtaamme yhteiskunnassa.

Lähde: Jan Tullber  kirjailija, tutkia ja dosentti yritysekonomiassa.