Meyer Turku kertoo tänään tulevaisuudestaan?

Turussa laivoja rakentava Meyer Turku pitää tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden, jossa yhtiön odotetaan kertovan suuren uutisen. Mitä kertovat, se on vielä salaisuus.

Suomalainen laivanrakennusteollisuus oli yksi sodanjälkeisen taloudellisen nousun elementeistä, ja nostettiin oman alansa eturiviin suomalaisella työllä ja Suomessa kasautuneella pääomalla. Tänään suomalaisomisteisia telakoita ei taida enää löytyä. Miten tähän päädyttiin, sen kertomiseksi pitää aloittaa tarina Kauppa ja teollisuus-ministeriön kansliapäällikkö  Bror Arne Napoleon ”Buntta” Wahlroosista.  Hänellä oli merkittävä rooli Wärtsilä Meriteollisuuden hoitelemisessa Kvaernerille.

Bror WahlroosJo silloin puhuttiin pelistä, jolla SYP:n saatavat turvataan, ja alihankkijat ajetaan tuhoon. Buntan poika Björn ”Nalle” Wahlrooshan oli SYP:n johdossa silloin.

Wärtsilä Meriteollisuus oli mielenkiintoinen operaatio. Se päättyi konkurssiin, käteisvarojen loputtua 23.09.1989, ja seurauksena muodostettiin valtion omistama telakkayhtiö Masa Yards. Tämä ajettiin norjalaisen Kvaernerin omistukseen ikimuistettavana vuonna 1991, jolloin nuorempi Wahlrooskin teki hyvän tilin muiden rahoilla, perhe-traditiota noudattaen.

Kvaerner Masa Yardsia voitaneen pitää suomalaisen laivanrakennuksen lopun alkuna. Tässä vaiheessa Buntta pääsi työntämään mähläiset käpälänsä väliin, ja muutti Suomen taloushistoriaa mafiaperheensä eduksi ja Suomen vahingoksi. Käpälät kuvassa vasemmalla.

Masa Yardsilla oli nimittäin ystävällinen ostotarjous yhtiön saksalaiselta pääkilpailijalta. Kiinnostus vähemmistöosakkuuteen suomalaistelakasta kertoo siitä, että Masa koettiin niin kovaksi kilpailijaksi, että sen kanssa on liittouduttava. Saksalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaista valtionbyrokratiaa, joka oli jo silloin aloittanut teollisuuden karkoittamisen Suomesta. Buntta piilotti saksalaisten tarjouksen, ja pöydälle jäi vain Kvaernerin paperi, joka merkitsi itsenäisen telakkakonsernin likvidoimista.

Suomalaiset telakat olivat maailman huippua. Täältä tilattiin juuri niitä aluksia, joissa korkea laatu oli hintaa tärkeämpi: Jäänmurtajia, risteilyaluksia, erikoisaluksia vaativiin olosuhteisiin. Suomessa suunniteltu ja valmistettu sukelluslaite esm. on edelleenkiin maailman paras, vaikka niiden valmistus lopetettiin alkuunsa.

Suomalaisen telakka-ihmeen takana oli monta tekijää:

  • Suomen ammattityövoiman korkea koulutustaso ja työmoraali.
  • Sukupolvien ajan toiminut julkinen koulutusjärjestelmä, joka mahdollisti opinnot lahjakkaille eikä vain niille jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa.
  • Vakaa yhteiskuntarauha ja erinomainen infra.
  • Suomen talouselämän avainkohteiden kotimainen (ristiin)omistus ja kotimaisen pääoman saatavuus.
  • Vienti Neuvostoliittoon oli antanut juuri oikeaan aikaan vakaan kysynnän Suomessa rakennetuille laivoille.
  • Suomella oli kansallinen valuutta: Markka.

1980-luvulla tehtiin jossakin päätöksiä, joiden seurauksena Suomen taloudellista itsenäisyyttä alettiin ajaa alas. Sama ilmiö oli havaittavissa myös muilla aloilla. Otetaan vain yksi esimerkki: Kielitoimisto oli sukupolvien ajan vahtinut mustasukkaisesti vierassanojen asettumista suomenkieleen, ja korvannut niitä omankielisillä innovaatioilla. 1980-luvulla kelkka äkisti kääntyi, ilman keskusteluja, ilman kysymyksiä.

1980-90-lukujen dramaattiset ilmiöt, julkkissektorin väkimäärän kaksinkertaistaminen, keinotekoinen lama, avainteollisuuden alas-ajo tai siirtäminen ulkomaalaisomistukseen, pankkikriisi, tuloerojen kasvattaminen, velattoman julkistalouden äkillinen velkaanuttaminen kehitysmaa-tasolle, -nämä ilmiöt odottavat yhä tutkijaansa, ja ilkeitä kysymyksiä. Di-gold

 

 

 

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Meyer_Turku

https://fi.wikipedia.org/wiki/W%C3%A4rtsil%C3%A4_Meriteollisuus

http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149597-bjorn-wahlroos-epavirallinen-kirja-arvostelu

http://viikkosanomat.fi/2012/12/18/wartsila-meriteollisuus-saarikangas-pelasti-valtion-wahlroos-sypn-nykyisin-nordea-suominen-petti-alihankkijat-ei-saanut-syytetta-stx-pelaa-kovaa-pelia/

http://westerlund-suku.blogspot.fi/2013/08/bror-arne-napoleon-buntta-wahlroos-1928.html

5 thoughts on “Meyer Turku kertoo tänään tulevaisuudestaan?

  • 6.9.2016 at 12:02
    Permalink

    Nykyään Suomen laivateollisuus on yksi maamme moolokin kidoista. Valtio joutuu tukemaan sitä miljoonilla euroilla vuodessa. Sen lisäksi jokaisesta mahdollisesta rakennuksen osa-alueesta tehdään ”tutkimustyö- ” tai ”kehitystyö-projekti” jolle haetaan kaikki mahdollinen tutkimus- tai muu avustus.

    Kun laivanrakennus on niinkin kuralla kuin se on, se olisi pitänyt lopettaa Suomessa kauan aikaa sitten. Tai laittaa tarjouksia laskemaan sellaiset henkilöt jotka osaavat laskea tarjoukset oikein. Masa oli yksi aikakautemme huonoimmista johtajista telakalla.

    Reply
    • 7.9.2016 at 13:57
      Permalink

      Taia kyllä martin saarikangas olla yksi parhaimmista, sillon suomi saikin mittavia laivatilauksia ja sopimuksia isojen varustamojen kanssa vasta martinin jälkeen asiat alko menemään huonosti

      Reply
  • 6.9.2016 at 12:09
    Permalink

    Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osuus oli turun seudun telakkaväellä ja alan yrityksillä, siihen että Mayer Turkuun saatiin? Vapaavuori oli vain välikäsi, jota ei kiinnostanut Turun telakka.

    Reply
  • 7.9.2016 at 07:27
    Permalink

    Artikkelissa mainittujen syvänmeren sukelluslaitteiden valmistushan lopetettiin jenkkien älähdettyä silloiselle presidentille Mauno Koivistolle että tällaista teknologiaa ei saa valmistaa eikä myydä.
    Pelkäsivät että neukut käyvät sabotoimassa SOSUS järjestelmän merenpohjan kuuntelupoijuja.
    Koivisto myöntyi ja ohjeisti laitteiden valmistajaa Rauma-Repolaa että valmistus on lopetettava heti.
    Tauno Matomäkeä (RR oy TJ) lähellä ollut henkilöhän myöhemmin kertoi että jenkit samalla antoivat mahtikäskyn että koko RR oy on lakkautettava, riski ko. laitteiden lisävalmistamisesta myöhemmin on liian suuri. Näinhän kävikin, RR oy telakkapuoli käytännössä ajettiin alas, loput toiminnot sulautettiin UPM kymmeneen. ( Ko. henkilön kotisivut ja blogikirjoitus eivät näytä enää toimivan, olikohan tieto liian ”kuumaa” edelleen ? )
    Harmillisesti vain hieman myöhemmin neuvostoliitto lakkasi olemasta, olisivatkohan jenkit olleet niin hermona ko. sukelluslaitteista jos ne olisikin valmistettu vasta USSR kaatumisen jälkeen…

    Reply
    • 7.9.2016 at 14:00
      Permalink

      Et tiedä mistään mitään kovisto nimenomaa sanoinettä valtio ei puutu suomessa yksityisten firmojen bisneksiin ja jenkit kiristivät rauma repolaa yhdysvalloissa olevilla yhtiöillä mitkä repola omisti, ne ois ajettu ongelmiin jos repola ei olis luopunut mir sukellus veneiden valmistuksesta

      Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.