Mistä suunnasta Suomi asutettiin 10 000 vuotta sitten.

Pohjois-eurooppalaisen alkuperäisväestön muodostumisen kannalta kiinnostavin -ja eniten tietoja antava- ajankohta on noin 12 000 eKr. Vaihe, jolloin Fennoskandiaa ja pohjoisinta Venäjää ei ollut vielä asutettu, mutta ne väestöt olivat jo olemassa, jotka tulisivat sen tekemään. Tuona ajankohtana he olivat etelämpänä, lähtökuopissaan, ja tulivat sieltä pian mm. Suomeen.

Jo jääkaudella puitteet ihmisten toiminnalle määritteli ilmasto, ja elinkeinot ja koko kulttuuri oli mukautunut siihen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja biotyyppiin, jonka hyödyntämiseen kullakin ihmisryhmällä oli tietotaito. Pohjoisen Euroopan alkuperäiset asuttajat pysyttelivätkin heille tutussa ympäristössä, ympäristön siirtyessä kohti pohjoista.  He seurasivat subarktiksen riista-rikkauksia niiden ottaessa uusia asuinalueita jäästä vapautuvilla alueilla.

Tarkastelemme nyt samaa ajankohtaa, jolloin jäätikön vetäytyminen pysähtyi, ja jään reuna jäi vuosisadoiksi niille paikoille, joihin sulavesien kuljettamasta hiekasta muodostuivat salpausselät. Tämä stagnaatio aiheutui ilmaston kylmenemisestä Pohjois-Euroopassa, jonka aiheutti Golf-virran pysähtyminen.Ilmaston lämpenemisen pysäytti sadoiksi vuosiksi Pohjois-Amerikan jääjärvien makean veden purkautuminen pohjoiselle Atlannille. Jäätikköjen vetäytyessä näille vesimassoille avautui suora purkautumiskanava nykyisen St.Lawrence-joen kohdalta merelle.

Kun keyempi makea vesimassa kattoi Grönlannin ja Islannin merialuetta, kylmää suolaista vettä takaisin etelään johtavaan valtameren pohjavirtaukseen syöttävä ”pumppu” pysähtyi. Pintavettä suolaisempana, kylmempänä ja siksi painavampana Jäämeren vesi oli painunut Golfi-virran alitse kohti Etelä-Atlanttia, kuten se painuu tänäkin päivänä. Suolattomampi pintavesi käyttäytyi toisin, ja tuloksen näemme allaolevista kartoista.

Etelä-Atlantille suuntautuvan pohjavirran heikentyessä Jäämerelle ei kehittynyt enää ”vesivajetta”, joka olisi vetänyt Golfin lämpimän veden Skandinaviankin pohjoispuolelle, kuten tänään (toistaiseksi) tapahtuu. Näemme siis, miltä Eurooppa näyttäisi ilman Golf-virtaa: Tundraa Anatoliaan asti, ja kylmyys-aroa Espanjassa??

12200_bcEuroopan asutus eli siihen aikaan mammutinmetsästys-kulttuurien loppua, ja peuranmetsästyksen nousua uudeksi maanosan asujaimistoa muovaavaksi elinkeinoksi.

Kartta kuvaa tilannetta ennen mammutinmetsästys-kulttuurin katoamista Itä-Euroopasta. Uusi elinkeino, liikkuvampi peuranmetsästys, oli tässä vaiheessa levinnyt vasta Walesin ja Puolan väliselle alueelle, ja on pian levittäytyvä itään kohti Uralia (Itäinen Kunda). Mannerjään itäpuolisen alueen asutuksesta ei ole havaintoja. Se täytynee olettaa ihmisistä tyhjäksi.

12000bc00001Mammuttien kadotessa ja peuran muodostuessa (Hampurin kulttuurista alkaen) pääriistaksi, Eurooppa näytti oikealla olevan kuvan kaltaiselta n. 12 200 cal.eKr..

11000bc0001Vasemmanpuoleisen kuvan tilanteessa, n. 11 000 cal.eKr, ilmaston on jälleen kylmennyt, ja peuralaumoille otollinen tundra on jo vallannut Biskajalta eteläiselle Uralille ulottuneen alueen.

Tämä oli tavallaan ensimmäinen meitä kohdannut taantuma: Ilmaston kylmeneminen Euroopassa. Se aiheutti jäätikön reunan pysähtymisen Salpausselkien tasolle. Nämä hiekka- ja moreenimuodostumat ovatkin jäätikön reunailmiöitä.

Karttojen värit:

Valkoinen: Jää
Oranssi: Tundra
Punertava: ”Steppe Tundra”, kylmyysaro
Sinertävä: ”Boreal Woodland”, harvaa metsää
Vaalea vihreä: ”Open Woodland”, metsää
Vihreä: ”Forest”, metsää
Harmaa: ”Polar Desert”,  jää-aavikko
Punertava: ”Steppe Tundra”,  kylmyysaro
Ruskea: ”Semi Desert”,  puoliaavikko
Violetti: ”Wooded Steppe”,   metsä-aro
Keltainen: ”Dry Steppe”, kuiva aro

Ilmaston kylmeneminen aiheutti asutuksen vetäytymisen Norjan rannikolta, ja Komsan eristäytymisen Ruijaan ja Kuollaan meri-elinkeinojen varaan. Fennoskandian itäpuolinen harmaalla merkityn kylmyys-autiomaan on täytynyt olla täysin asumaton.

peuranmetsastysKun Hampuri-Cresswell -lähtöinen peuranmetsästyskulttuuri (elinkeino) levittäytyi ekspansiivisesti alueelle Britteinsaarilta itäiseen Kundaan, tuoden länsieurooppalaista elementtiä, se nielaisi myös taantuneen mammutinmetsästys-kulttuurin väestön seuraajat.

Hampuri-Creswell-ilmiö oli ilmaantunut jo ennen Magdalenien-väestön saapumista tuolle alueelle. Sen alkuperän täytyy siis olla ”Ukrainan refugion” väestön levittäytymisessä. Magdalenienin ekspansio pohjoiseen toi siihen pian länsieurooppalaisen elementin.

Tutkijat ovat hjieman erimielisiä, kuinka paljon läntinen, Solutrean-Magdalenien -perintö on vaikuttanut väestöön itäisessä Pohjois-Euroopassa, -siis Venäjällä ja Fennoskandiassa. Kun tämän alueen koko uudelleenastus on Svidry-peräistä, kysymys koskee sitä, missä määrin Svidryn kulttuurissa oli läntistä ainesta. Kuten koko Hampuri-Creswell-ilmiö, se ei ole voinut siltä välttyä.

Koska em. asutuspiirin koillispuolinen alue näyttää olleen silloisissa oloissa asutukseen kelpaamaton, Suomen pioneeriasutuksen juurien etsimisessä voitaneen keskittyä em. Euroopan paleoliittiset kulttuurit yhteensulattaneeseen peuranmetsästys-kompleksiin, ja sen seurannaiseen, Maglemose-Kunda -jatkumoon. Ketään muita ei siellä ei siihen aikaan ollut.

Väestö/kulttuuri-horisontit:

  • 40 000 – 30 000 eKr., Atlantilta Uralille: Aurignac, Atlantilta Uralille.
  • 29 000 – 20 000 eKr. Gravetten kulttuuri, Aurignac, Atlantilta Uralille.
  • – 17 000 eKr. Solutren kulttuuri Länsi-Euroopassa, idässä Willendorf-Kostenki.
  • 15 000 – 10 000 eKr. Magdalenienin kulttuuri kehittyy Ranskassa ja leviää mm. Saksaan.
  • 13 500 – 11 000 eKr. Hampurin-Creswellin kulttuuri ilmaantuu Magdalenien pohjoispuolelle.
  • 11 000 – 8 000 eKr. Svidryn kulttuuri Puolassa ym.
  • 8 000 – 5 000 eKr. Svidryn jälki-ilmiö, Kundan kulttuuri, asuttaa mm. Suomen lähialueet.

Suomalaisten juuret ovat em. väestöissä/kulttuuripiireissä, paitsi vähemmän Solutreanissa ja Magdalenienissa, mutta näidenkin ainesta meille on tullut.

Tämä tarkastelu perustuu ns. kahden refugion hypoteesiin. So. jääkauden kylmimpänä vaiheena ihmisasutus oli taantunut vain kahdeksi merkittäväksi ’refugioksi’, joista käsin Eurooppa asutettiin uudelleen. Tässä tunnetun tutkijan Marek Zvelebilin kartta:

refugia

Kartan selitykset: 1. Itäinen jäännösasutus l. refugio. 2. Läntinen refugio. 4. Nykyisin meren peittämiä alueita. 5. Baltian jääjärvi.

Näin ajatellen suomalaisten geeni- ja kieli-perimä on siis po. yleis(pohjois)-eurooppalaisesta yhteydestä, minkä nykyinen geenitutkimus vahvistaakin. Kielihistorian suhteen jää kaksi vaihtoehtoa: 1. Suomalaisten puhuma kieli on Euroopan paleolitiittisen alkukielen suora seurannainen. 2. Olemme joskus vaihtaneet kieltämme.

Tässä asiassa ei vallitse yksimielisyyttä, mutta enemmistö tutkijoista katsoo, että nykyisten suomalaisten esivanhemmat ovat viimeistään kampakeraamisella ajalla mm. nykyisen Suomen alueella puhuneet suomalais-ugrilaista kieltä. On toinen asia, onko mahdolliseen kielenvaihtoon ollut syytä tai tilaisuutta.

Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei sulje pois suomen kielen arkaaista eurooppalaisuutta, eli olemme olleet täällä ”aina”. Jäätiköitymisen aikana ”Suomi” on toki sijainnut hieman etelämpänä, Mustanmeren pohjoispuolella, jolta seuduilta poistuimme viimeisen mammutin tultua syödyksi.

Jos katsomme, että ”Suomi” on aina sijainnut siellä, missä esivanhempamme ovat asustelleet, ja tietty kielellinen, kulttuurinen ja geneettinen kokonaisuus on siirtynyt heidän mukanaan, jääkauden ”Suomi” oli Biskajalta Ukrainaan ulottuvan vyöhykkeen ihmis-asutusten ketju. Myöhemmin olimme Irlannin ja Pohjois-Venäjän välisen alueen peuranmetsästäjiä, ja sitten Fennoskandinan ja Uralin kivikautinen alku-asutus, joka omaksui keramiikan kaakosta, uusia kielivaikutteita etelästä.

Eurooppa fragmentoitui nykyiseksi kielellisesti kirjavaksi kansallisuuksien valikoimaksi, mutta säilytti muuttumattomimpana alkuperäiset piirteensä pohjoisessa, nykyisissä suomalais-ugrilaisissa kansoissa. Geeniyhteytemme muihin nykyisiin eurooppalaisiin todistaa heidän polveutuvan suurimmalta osin samasta väestöstä, mutta meillä on vielä alkuperäiseen puhuttuun kieleen yltävä jatkumo,  muilla ei. di-gold

4 thoughts on “Mistä suunnasta Suomi asutettiin 10 000 vuotta sitten.

  • 3.12.2016 at 19:28
    Permalink

    Unkarilaisten kieli on myös lähellä. Kuullostaa itseasiassa enemmän luolamies kieleltä kuin suomenkieli, käs ja ver.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.