Suomen kuva Venäjän mediassa arvioitavana Maaseudun tulevaisuudessa.

Maaseudun Tulevaisuuteen kirjoittanut Jarmo Mäkelä on huomannut Suomea koskevan uutisoinnin muuttuneen Venäjällä sitten neuvostoaikojen ja Jeltsinin kauden, eikä muutos ole meille positiivinen.

Venäjän media poikkeaa nykyisin länsimaisesta. Painetun median levikki on länteen verrattuna pieni, eikä sosiaalinen media toimi Venäjällä läntiseen tapaan valtamedian haastajana tai edes sparraajana. Tämä jättää TV-kanaville poikkeuksellisen suuren roolin yleisen mielipiteen ohjastamisessa, ja Venäjällä *valtamedia* on todella *vallan* ääni. TV-kanavien kontrollista käydyt köydenvedot on huomattu ulkomaillakin.

Niinpä venäläisen uutisvälityksen Suomea koskevien mainintojen sävyt ja rivienvälitkin on viisasta ymmärtää. Siihen Jarmo Mäkelä pyrkiikin, ja myös tekemään johtopäätöksiä:

Tarkastelu on perusteltua, koska Venäjällä vallanpitäjien ja median suhde on erittäin läheinen. Tärkein joukkoviestin on televisio, jonka kaikki kanavat ovat suoraan Kremlin valvonnassa. Lehtien levikit ovat pieniä ja radioasemien vaikutus paikallinen. Niiden nauttima journalistinen vapaus on Krimin miehityksen jälkeen kutistunut vähiin.

Samalla on muuttunut tapa, jolla Suomesta venäläisille kerrotaan. Muutos on tosi iso, jos sitä verrataan neuvostoaikaan, jolloin ne venäläiset, jotka Suomea paremmin tunsivat, suhtautuivat maahamme yleensä suopeasti.

Suomalaisen uutiskynnyksen ovat ylittäneet ns. lapsikaappausten venäläiset mediakäsittelyt. Suomalainen lukija toki tietää, ettei lastensuojelutoimenpiteiden suhteen ole Suomessa mitään erityiskohtelua venäläisperäisille, mutta venäläiselle uutistenkuluttajalle tämä on jäänyt epäselväksi.

Kun samalla on jäänyt kertomatta, että Suomeen muuttaneiden tai täällä vierailleiden venäläisten kokemukset ovat voittopuolisesti myönteisiä, ja että suomalaiset ovat yksi myönteisimmin venäläisiin suhtautuvista kansoista, historian painolastista huolimatta, Mäkelän huomio lähes viholliskuvan rakentamisesta tulee huomioonotettavaksi:

Mäkelä rekonstruoi venäläistä ajatuksenjuoksua:

Maassa (Suomessa) asuu kasvava joukko sekä etnisiä venäläisiä että Venäjän maanmiehiä, jotka ovat alituisessa vaarassa joutua suomalaisten viranomaisten mielivallan uhreiksi. Kun tällaista havaitaan, tapaukset tuodaan esiin näyttävästi, koska Venäjän johto pitää oikeutena ja velvollisuutena suojella näitä ihmisiä.

Asiaan kuuluu, ettei po. mielivaltaa esiinny.  Viranomaismielivalta on toki sinällään tuttu käsite Venäjällä asuville, joten venäläinen lukija käsittää helposti mistä on puhe. Mäkelä kysyy, onko po. uutisoinnin värittäminen *viholliskuvan rakentamista*?

Nyt Suomi luetaan Venäjää lännestä käsin uhkaavien vihamielisten maiden ketjuun. Siksi Suomesta ei luoda eikä vahvisteta myönteistä mielikuvaa.

Jos Venäjän johto jonain päivänä katsoo tarpeelliseksi käyttää kovempia otteita Suomea kohtaan, yleisen mielipiteen on oltava valmis ne ymmärtämään ja hyväksymään.

Suomeen muuttaneista venäläisistä, joista muuten suurin osa tuli sikäläisen taloudellisen näköalattomuuden ajamina, olisi kerrottavana paljon menestystarinoitakin: Hyvistä työpaikoista suomalaisissa yrityksissä ja mm. julkishallinnossa, onnistuneesta yrittäjätoiminnasta, yms. Näistä ei venäläinen lukija juuri kuule. Tämä tukee em. johtopäätöksiä.

Mäkelä ei ota puheeksi erästä ilmiötä, joka on suomalaiselle lukijalle suorastaan kiusallisen tuttu: Dosentti Backmanin, jota kansanomaisesti ”desaantiksi” tituleerataan, suuri henkilökohtainen rooli venäläisten Suomi-kuvan rakentamisessa. Suomalaiselle lukijalle dosentin maalailut näyttäytyvät koomisina, mutta uutispimennossa eläville Venäjän asukkaille ne saattavat mennä todesta.

Itse kukin voi tehdä ajatusleikin: Lukee yhteen pötköön Backmanin juttuja (niin monta kuin jaksaa), ja tietoisesti unohtaa tosiasiat. Silloin osaa samaistua Venäjän median varassa maailmankuvaa rakentavan ihmisen tajuntaan. Backman ja hänen ympärilleen kerääntynyt joukko ovat rakentaneet itselleen todellisuuden, jossa Suomen ja Venäjän sota on vain yhden (Mainilan) laukauksen päässä.

Kuten Mäkelä kertoo, Suomea koskeva uutisvääristymä venäläisessä tiedonvälityksessä on hyvin vakava asia. Siksi pitääkin lisätä suomalaisten ja venäläisten normaalia kanssakäymistä, realistisen Suomi-kuvan levittämiseksi. di-gold

 

Maaseudun Tulevaisuus 09.12.2016.

3 thoughts on “Suomen kuva Venäjän mediassa arvioitavana Maaseudun tulevaisuudessa.

  • 26.12.2016 at 17:01
    Permalink

    Trumppikin on luvannut olla väleissä Venäjän kanssa turhaa yritätte maalailla huonoa kuvaa kun itse asumme ryssävihaisessa euvostoliitossa.
    Venäläisillä todellakin on kookemusta miltä juutalaisbolsevikkien alistaminen tuntuu ja kun lapset viedään vanhemmilta,Isästä nykylapsilla tietoakaan.
    Krimin vallotus vain puuttui vakio liturgiasta.

    Reply
  • 27.12.2016 at 20:05
    Permalink

    Toivottavasti ymmärrämme olla venäjän vihollinen, sillä venäjäkin haluaa olla suomen vihollinen.

    Reply
  • 3.1.2017 at 04:39
    Permalink

    EU on suomen vihollinen,ei venäjä. Koko eurostoliitto on pölhöpopulismia pahimmoillaan. Todella naiivia touhua vailla ymmärrystä. Talouspakotteet pitäisi purkaa ja aloittaa kaupankäynti.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.