Maahanmuuttajille luodaan ohituskaistaa työllistämispalveluihin
Julkisten palvelujen rahoitus on nykytilanteessa leikkausuhan alaista, ellei jo olekin leikattu, ja tuloksiltaan usein vaikeasti todettavat työttömien työelämään palauttamistoimenpiteet saattavat jatkossa joutua saneeraajan suurennuslasin alle, -ja kriittisesti arvioitaviksi. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) onkin nyt saamassa yksityistä rahaa 13,5 miljoonaa, korvamerkittynä maahanmuuttajien työllistämiseen. Tarkastelemme, mitä se merkitsee.
Projektilla on tarkoitus työllistää kolmen vuoden aikana 2500 maahanmuuttajaa. Suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan investointirahastolta EIF:ltä, ja hankkeen kummisetänä näyttää olevan suomalaisille surullisen tuttu Jyrki Katainen, nykyiseltä vakanssiltaan Euroopan komission työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava varapuheenjohtaja.
Puhutaan ”Social Impact Bond”-mallista (SIB). Nimityksen suomentaminen ei ole tarpeen, sillä suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä hanke ei koske. Kokeilu toimii niin, että jotain touhuamista tuodaan hankkeeseen osallistuville työpaikoille, -tietääköhän kukaan mitä se käytännössä merkitsee? Tiedoitustilaisuudessa Jyrki Katainen pulputti tyylinsä mukaisia lauseita. poimin tähän vähiten utopistisia:
Jokainen voi sen omalta kohdaltaan ajatella. Ihmiset, jotka kovat hyvin kouluttautuneita, aktiivisia yhteiskunnassa, ovat myös valmiimpia liikkumaan rajojen yli. Näin on tapahtunut Suomessa ja näin on tapahtunut kaikkialla muuallakin.
Katainen myös korosti, että maahanmuuttokysymyksessä ei ole ongelmana miten poistaa niitä tekijöitä mitkä saavat ihmiset jättämään kotiseutunsa, vaan miten saada heidät tulemaan Eurooppaan ja Suomeen:
Katainen toivoo, että pakon ja pelon sanelema pakolaisuus saadaan vähenemään, mutta huomauttaa, että muu maahanmuutto lisääntyy tulevina vuosina ja kokemusten mukaan perinteiset kotoutumisen tavat eivät välttämättä ole aina riittäviä. Hänen mukaansa koulutustason ja henkisen hyvinvoinnin kasvaminen johtaa kiihtyvään maahanmuuttoon, johon Euroopassa kannattaa varautua.
–Yleensä ajatellaan toisin päin eli että todetaan että kitketään juurisyitä maahanmuutolle eli edistetään talouskasvua ja koulutusta [ja] sillä voidaan estää maahanmuuttoa, mutta käytännössä asia menee juuri toisin päin.
Lainaukset julkaisusta Uusi Suomi (02.06.). Ylisukupolvinen työttömyys ja tukiriippuvuus ovat kantasuomalaisten keskuudessa harvinaisia ongelmia, mutta niitäkin esiintyy. Muualla Euroopassa, jossa maahanmuuttajia on ollut pidempään, kolmekaan sukupolvea työelämän ulkopuolella ei ole harvinaisuus. Jyrki Katainen ilmeisesti on Brysselissä perehtynyt näihin asioihin, sillä havaintomateriaalia lienee riittävästi, -mm. Moleenbeckissa.
Samassa tiedotustilaisuudessa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson iloitsee budjetin ulkopuolisesta rahasta, ”tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt isoja leikkauksia julkiseen talouteen”. Suomalaisten tai Suomessa pitkään pysyvästi asuneiden maahanmuuttajien jäämisestä innostavan kokeilun ulkopuolelle hän ei kanna huolta.
Valtion rahatilanteen ja odotetun talouskehityksen valossa näyttää siltä, että muutkin julkisen sektorin toimet, kuin tempputyöllistäminen, tulevat kärsimään rahoitusvajeesta. No sentään ulkomailta tuotavien työllistettävien asiaan on kiinnitetty huomiota, ja merkitty rahoitusta.
Gustafsson mainitsee kiinnostavan luvun: ”Koulutukseen käytettävä kotoutusmeno on noin 150 miljoonaa.” Onneksi kotouttaminen on noin halpaa lystiä. On hienoa olla Hyvä Ihminen!
On ennakoitavissa, että Kataisen projekti saa jotain Euroopassa ajalehtivia turvapaikantavoittelijoita pysähtymään Suomeen, ainakin kotouttamiskoulutuksen ajaksi. Suomessa pysyvästi asuvien pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen Kataisen projekti ei vaikuta. -Hehän ovat alunperinkin sen ulkopuolella.
Koko julkiseen sektoriin kohdistuvat budjetinkiristys-paineet eivät oletettavasti helpotu tulevaisuussa, joten Kataisen ulkomailta haalima ylimääräinen tempputyöllistämis-raha luo meille kaksi erilaista työttömän työllistämiskaistaa, toinen kaita ja kivinen, toinen pehmustettu ja lavea, -ja valintakriteeri menee etniteetin mukaan.
Hesarissahan todettiin äskettäin tieteellisesti, ettei rotuja ole. #Rasismia tässä ei siis vtapahdu.
Tietölähteena on käytetty Uusi Suomi-julkaisua. Heidän artikkelinsa on pitkä. Suosittelen sen lukemista, ajatuksella. Loppukevennyksenä perinteistä suomalaista vähemmistömusiikkia.