Pääministeri Juha Sipilä: Euroopan Unionin on otettava ilmastojohtajuus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo. Erityisesti se on käsinkosketeltavaa täällä pohjoisessa. Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kannalta katastrofi ja kohtalonkysymys: ilmastonmuutoksen myötä elinolosuhteet vaikeutuvat, humanitaarinen hätä kasvaa ja muuttoliikkeet voimistuvat.

Pariisin ilmastosopimus oli historiallinen saavutus ja voimanponnistus globaalisti. Se saatettiin virallisesti voimaan tämän vuoden marraskuussa. Yhdysvaltain presidentin torstai-iltana kertoma päätös vetäytyä sopimuksesta on valtava pettymys ja kolaus maan kansainväliselle maineelle ja vastuunkannolle ihmiskunnan ja ilmaston tulevaisuudesta. Tällä päätöksellä Yhdysvallat sysäsi itsensä samaan ryhmään Syyrian ja Nicaraguan kanssa, jotka ovat niin ikään jättäytyneet Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. USA:n vetäytyminen ei kaada Pariisin ilmastosopimusta sinällään, mutta on toki kaikille osapuolille suuri pettymys. Työ jatkuu mukana olevien maiden puolesta entistä voimallisemmin.

Pariisin sopimus on luonteeltaan joustava. Halutessaan USA:n hallinto olisi voinut pysyä sopimuksessa ja siitä huolimatta toteuttaa presidentti Donald Trumpin ajamaa kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. USA:n irtaantuminen ei myöskään romuta itse ilmastoyhteistyötä. Irtautumista ei voi kuitenkaan missään olosuhteissa vähätellä. Irtiotto lisää epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta hidastaen päästövähennysten toteuttamista ainakin Yhdysvalloissa ja luoden heijastevaikutuksia kaikkialle maailmaan.

Sopimusneuvotteluissa Suomi oli ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla aktiivinen. Töitä ilmastosopimuksen hyväksi tehtiin hartiavoimin. Tällä samalla kestävällä ja vastuullisella linjalla Suomi jatkaa. Euroopan unionin sisällä pohjoismaat ovat erinomainen viiteryhmä tehdä työtä yhdessä. Heti kun huhuja Yhdysvaltojen vetäytymisestä kuului, olin yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihini. Keskustelujen tuloksena sovimme vahvasta yhteisrintamasta ja yhteisestä vetoomuksesta Yhdysvaltain presidentille. Sähköisten viestimien lisäksi kohdistimme yhteisen viestimme ilmastosopimuksesta myös kirjeellä presidentti Trumpille.

On aivan selvää, että Euroopan unionin täytyy ottaa nyt ilmastojohtajuus käsiinsä. Tässä työssä Pohjoismaat tekevät ison osansa. Euroopan Unionin on myös syvennettävä yhteistyötään Kiinan kanssa. Kiinasta on haettava kaveri täyttämään USA:n jättämää aukkoa. Sen suhteen viestit myös Kiinan suunnalta ovat olleet myönteisiä. Dialogia vahvistaa myös tällä viikolla pidetty EU-Kiina huippukokous, joka osaltaan paneutui asiaan sekä suhteiden ja yhteisten ilmastotoimien tiivistämiseen.

Meillä on kovat ilmastotavoitteet Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomi on tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2045 hiilineutraali yhteiskunta. Sama tavoite on myös Ruotsilla. Suunnitellut toimenpiteemme johtavat meidät tuohon historialliseen tavoitteeseen. Olemme yksi Euroopan johtavia maita näyttämässä suuntaa, miten käytännön toimin voidaan edetä fossiilitaloudesta biotalouteen. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia antaa osaltaan erinomaiset askelmerkit tälle.

Alkuviikosta pidetty Bergenin pohjoismaiden pääministerikokous keskittyi teemoiltaan vahvasti ilmastokysymysten ympärille. Pohdimme mm. mitä me voimme tehdä yhdessä enemmän biopolttoaineiden, bioenergian ja uusiutuvan energian eteen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030:n hyväksi. Haastan myös meitä suomalaisia miettimään, voisimmeko jopa kiristää omia tavoitteitamme.

Ilmastonmuutosta torjutaan muutenkin kuin poliittisilla päätöksillä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on paitsi välttämätöntä myös liiketoimintamahdollisuus. Päästövähennystoimien toteuttaminen eri puolilla maailmaa ja hiilen hinnoittelu luovat tasapuolisesti kysyntää esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee.

Nyt on tärkeää, että kaikki Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat pitävät kiinni omista päästövähennystavoitteistaan ja keskittyvät saamaan Pariisin sopimuksen säännöstön valmiiksi vuoteen 2018 mennessä.

Suomi ja Pohjoismaat ovat tässä työssä esimerkkeinä. Suomen ilmastostrategia on kunnianhimoinen, ja voimme näyttää tällä suuntaa myös muulle maailmalle. Meidän pitää kantaa vastuu maapallostamme ja sen tulevaisuudesta, sen olemme velkaa tuleville sukupolville. Yhdessä voimme sen tehdä.

Juha Sipilä

Pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja

Lähde: Valtioneuvoston lehdistötiedote

4 thoughts on “Pääministeri Juha Sipilä: Euroopan Unionin on otettava ilmastojohtajuus

  • 5.6.2017 at 09:04
    Permalink

    Kuten jo todettua, se että Amerikan yhdysvallat sanoutui irti ilmastomuutoksesta on ollut Suomessa etusivun uutinen kohta viikon. Mutta mistä sopimuksesta USA sanoutui irti? Millä keinoin sopijamaat aikovat estää kiilidioksidipäästöjä ja tulevan ilmastonmuutoksen? Ne rakentavat LISÄÄ UUSIA kivihiilivoimaloita:

    – Kiina rakentaa 1171 uutta kivihiilivoimalaa
    – Intia rakentaa 446 uutta kivihiilivoimalaa
    – Indonesia rakentaa 119 uutta kivihiilivoimalaa
    – Turkki rakentaa 93 uutta kivihiilivoimalaa
    – Filippiinit rakentaa 90 uutta kivishiilivoimalaa
    – Japani rakentaa 45 uutta kivihiilivoimalaa
    – Eurooppakin rakennetan 27 uutta kivihiilivoimalaa
    – Etelä-Korea rakentaa 26 uutta kivihiilivoimalaa
    – Etelä-Afrikkaan rakennetaan 25 uutta kivihiilivoimalaa

    Yhteensä rakennetaan ilmastonlämpenesmistä estämään noin 2400 uutta kivihiilivoimalaa. Näillä voimaloilla sitten estetään CO2 päästöt. Kummallista… Koulussa on aina opetettu että kun fossiilisia polttoaneita käytetään, niistä vapautuu hiilidioksidia. Ja kivihiileen on sitoutunut kauheasti hiiltä, siitä nimikin.

    No, nyt kun vihreät ja vasemmisto juhlii uudesta sopimuksesta ja sen tervehdyttävästä vaikutuksesta ilmastonlämpenemisen suhteen, voidaan nukkua yömme rauhassa. Ja nähdä unia alati nousevasta energian hinnasta koska uusien hiilivoimaloiden investoinnit pitää maksaa ja niiden suoltamien päästöjen tonnimääristä maksetaan ”päästöveroa” Sveitsiläiselle yksityistilille. Ja jokaisella EU:N jäsenmaalla on oikeus verottaa kuluttajia kasvihuonepäästöjen mukaan. Kuten myös EU:lla, kansallisten maksujen lisäksi.

    http://climateactiontracker.org/assets/publications/briefing_papers/CAT_Coal_Gap_Briefing_COP21.pdf

    Reply
  • 5.6.2017 at 11:57
    Permalink

    Brysselin syöttiläs haluaa jo kriittisenä pidetyn 60% rajan bruttokansantuotteesta ylittänyttä ulkomaanvelkaamme kasvattaa myös kaatamalla lisää rahaa ilmastohuijaus-kankkulankaivoon.

    Reply
  • 8.6.2017 at 00:05
    Permalink

    Mies on täysi edesvastuuton kusipää ja tyhmä kuin lestiläisen saapas. Tätä pässiä viedään kuin litran mittaa.
    Olemme täyttä ymmärrystä vailla olevien hullujen käsissä, sillä vajakki hellituksemme vie maamme ja sen kansan helvetin syvimpiin kuiluihin.
    Edes Ruotsin vallan alaisuudessa hullujen ja kyvyttömien kuninkaiden uhrina saatoimme ymmärtää sen olevan kohtalomme, koska olimme koloanialistisen valloittajan mielivallan ja päähänpistojen kohteena.
    Nyt meillä on hallitus, joka on edesvastuuton, huolimaton, kylmä ja raaka omaa maataan ja sen asukkaita kohtaan, koska EU sitä vaatii ja oma kunnianhimo ajaa sitä eteenpäin.
    Suomi ampui itseään jalkaan oikein kunnolla, voi sanoa, että molempiin jalkoihinsa.
    Koko maailma nauraa meille, sillä aikaa kun tsuhnat omasta mielestään ”pelastaa maaiman” yksin. Aivan niin, yksin. Taas jälleen olemme yksin ja otamme pataamme kuvitellen muun maailman itkevän itsensä uneen liikutuksesta.
    Päinvastoin se kuolee nauruun.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.