Keskusrikospoliisi: Poikkeuksellisen laaja harmaan talouden talousrikoskokonaisuus laajenee edelleen
Keskusrikospoliisi tiedotti ensimmäisen kerran 12.11.2015 poikkeuksellisen laajasta harmaan talouden rakennustoimintaan liittyvästä rikosepäilystä pääkaupunkiseudulla. Asiassa suoritettiin tuolloin useita kotietsintöjä ja vangittuna oli useamman kuukauden ajan kolme henkilöä.
Asian esitutkinnan tilanteesta kirjoitettiin mediassa noin vuosi esitutkinnan aloittamisen jälkeen lokakuussa 2016, jolloin keskusrikospoliisi tiedotti, että ns. pimeiden työntekijöiden määrä on vuosina 2013–2015 ollut noin 700 henkilöä ja että kysymyksessä on laajin Suomessa epäillyksi tehty harmaan talouden rikoskokonaisuus yli kymmeneen vuoteen. Asiassa arvioitiin tuolloin, että palkkoja on maksettu pimeänä yli seitsemän miljoonaa euroa ja rikoksilla aiheutetut vahingot ovat noin 4,6 miljoonaa euroa vältettyinä veroina ja työeläkevakuutusmaksuina.
Epäiltyjen määrä esitutkinnassa on noin 40 ja tapaukseen liittyen kuulusteluja on tehty myös ulkomailla.
Keskusrikospoliisi on edelleen jatkanut asiassa uusia kotietsintöjä ja kiinniottoja ja helmikuussa 2017 takavarikoitiin erään rikoksesta epäillyn kotoa muun muassa 100 000 euroa käteistä rahaa.
Viime viikolla esitutkinnassa on tehty edelleen uusia kotietsintöjä ja pidätettynä on ollut yksi henkilö, liittyen epäiltyyn törkeään lahjomiseen elinkeinotoiminnassa. Uusin rikosepäily liittyy siihen, että taloyhtiöiden remontointirakennushankkeissa olisi taloyhtiöiden asioita hoitanut isännöitsijä vaatinut ja hänelle olisi luvattu suurimääräisiä lahjuksia.
Jutun esitutkinnassa on tällä hetkellä noin kymmenkunta eri epäiltyä rikoskokonaisuutta ja esitutkinnassa oleva rikosnimikkeiden määrä on poikkeuksellisen laaja käsittäen törkeiden veropetosten ja törkeiden työeläkevakuutusmaksupetosten ohella mm. törkeitä kirjanpitorikoksia, törkeitä petoksia, ympäristörikoksia, rekisterimerkintärikoksia, liiketoimintakiellon rikkomisia sekä edellä tiedotetut epäillyt lahjomarikokset.
Esitutkinnan aikana poliisi on myös vaatinut omaisuutta vakuustakavarikkoon, jolloin kyseistä vakuustakavarikkoon asetettua omaisuutta on mm. yritetty ottaa luvatta takaisin käyttöön ja tämän lisäksi epäillään, että vakuustakavarikossa olevaan omaisuutta olisi myös yritetty saada pois vakuustakavarikosta mm. epäillyin valeoikeustoimin.
Epäilty rikoskokonaisuus on tullut ilmi poliisin ja Verohallinnon omien selvitysten kautta ja Keskusrikospoliisin tutkijat tekevät yhteistyötä Uudenmaan verotarkastusyksikön verotarkastajien kanssa.
Lähde: Keskusrikospoliisi
Ja tämäkin on vain jäävuoren huippu. Suomalaiset eivät ymmärrä että kunnissa oleva rakenteellinen korruptio on sitä joka kurjistaa Suomen taloutta rajusti. Virkamiehet ja viranhaltijat eivät tuota Suomen kassaan rahaa. Ne ovat menoja. Suuret yritykset eivät tuota Suomen kassaan rahaa, ne ovat menoja kaikkine vieti- ja tutkimustukineen. Ainoa ryhmä joka tuottaa rahaa Suomen kassaan on yrittäjät.
Ja mitä tekee yrittäjä kun kunnan virkamiehet haluavat soraa esim. kesmökkiteilleen? Ne maksavat sen itse ja levittävät ilmaiseksi koska näin jatkossakin saavat kunnalta töitä. Eikä edes hyväpalkkaisia koska ne on kilpailutettu. Vaan huonopakkaisia töitä. Jos esim. näistä sorakuormista, lumenajoista, erilaisista rakennusalan korjaustöistä, tarvikkeista ja ylisuurista alennuksista suoritettaisiin yhteiskunnalle kuuluvat suoritukset, jokaisen kunnan veroäyriä voitaisiin pienentää.
Ja jos jokaisen kunnan rakennusvalvonta laskuttaisi kaikista kesämökeistä alueillaan, olisivat kunnan kiinteistöverotulot kokonaan toista luokkaa. Eräässäkin kunnassa on 135 kesämökkiä joista ei makseta minkäänlaista kiinteistöveroa. Ja isäntä ottaa vuokralaisilta rahat käteen. Luulisi verottajankin yhdessä kuntien kanssa olevan tällaisesta kiinnostunut. Lisää infoa saa kun kyselee tiehoitokuntien asukkailta. Sielä ne suhteet routii aina.