Näkökulma: Kirkkolaki syrjivä ja ajastaan jäljessä

Nykysuomeen otti yhteyttä eräs lukija, joka oli selannut avoimia työpaikkoja internetissä. Lukija oli löytänyt työpaikkailmoituksen, jossa haetaan seurakunnalle toimistotyöntekijää seurakuntasihteeri-nimikkeellä.

Ilmoituksesta selviää, että työtehtävät ovat aivan normaaleja toimistotehtäviä. Silti tehtävään hakijalta edellytetään, että hän on ev.lut. kirkon konfirmoitu jäsen.

”Koska kyseessä ei ole hengellinen työ, eikö tämä ole laiton vaatimus? Eikö Suomessa ole uskonnonvapaus? Kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus, tai jonkin toisen uskonnon edustaminen ei käsittääkseni millään tavalla vaikuta seurakuntasihteerin työtehtävissä onnistumiseen”, lukijamme kirjoittaa.

Lukija kertoo muuten olevansa tehtävän kelpoisuusehdot täyttävä, mutta pitää tuota vaatimusta syrjivänä. Mitä tähän sanoo Suomen laki?

– Kyseinen vaatimus perustuu kirkkolain 6 luvun 13 §:ään, jonka mukaan kirkon vakinaiseen virkasuhteiseen tehtävään on kelpoinen vain evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Saman lainkohdan mukaan myös muut kuin ev.lut. kirkon konfirmoidut jäsenet ovat kuitenkin kelpoisia eräisiin työsuhteisiin tehtäviin, vastaa Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessori Jorma Juutilainen.

Uskonto on kuitenkin jokaisen ihmisen oma henkilökohtainen asia, eikä se kuulu työantajalle. Eikö jo Suomen perustuslaissa sanota, että ketään ei saa syrjiä esimerkiksi uskonnon perusteella? Meneekö kirkkolaki perustuslain edelle?

– Kirkkolaki ei toki mene perustuslain edelle. Kyseistä kirkkolain pykälää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 41/2012) todetaan kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöön viitaten, että perustuslain 11 §:stä johtuva kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen on perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksestä huolimatta mahdollista, että laissa säädetään kirkon jäsenyys edellytykseksi kirkon omiin virkoihin ja tehtäviin valituille, kertoo lakimiesasessori Juutilainen.

Kirkon tulkinnan mukaan kirkkolaki ei mene perustuslain edelle, vaikka tässä asiassa se nimenomaan menee. Ainakin tämän asian osalta kirkkolaki on vanhentunut ja ajastaan jäljessä. Laki vaatisi pikaista päivittämistä noilta osin.

Meitä lähestynyt lukijamme kertoo aiemmin olleensa ev.lut. kirkon konfirmoitu jäsen, mutta sittemmin eronneensa kirkosta.

– Erosin mm. kohtuuttoman korkean kirkollisveron vuoksi. Samoin katson pahalla kirkon nykyistä toimintaa turvapaikanhakijoiden parissa ja lain uhmaamista (Marjaana Toiviainen), sekä piispojen Askola ja Mäkinen järkyttäviä lausuntoja aiheeseen liittyen, lukija kertoo.

– Suomen kirkon tulisi ajaa suomalaisten etuja eikä toimia harmaalla alueella majoittamalla laittomasti maassa oleskelevia paperittomia. Piispojen julkisuudessa esiintyneet mittavat alkoholilaskut eivät myöskään kirkasta kirkon julkikuvaa, lukijamme kirjoittaa.

Mitäpä tuohon on lisäämistä. Suomen kirkkolaki mahdollistaa työsyrjinnän henkilön uskonnon perusteella, ja se tuntuu olevan kaikille ihan OK, koska asiaa ei ole nostettu esille missään.

Pitäisikö hallituksen jatkaa norminpurkutalkoitaan myös kirkkolain parissa?

 

One thought on “Näkökulma: Kirkkolaki syrjivä ja ajastaan jäljessä

  • 7.6.2017 at 11:13
    Permalink

    Tämä työpaikkahakemushan on selvää syrjintää. Siinä syrjitään niitä henkilöitä jotka eivät ole käyneet konfirmaatiossa. Esim. juutalaisia, jehovia, mormooneja jne…

    Tämä on rasismia!!

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *