Valtiovarainministeri Petteri Orpo: Valtiontalouden yksinkertaistettu oppimäärä

4

Vuosittain ihmisiltä ja yrityksiltä kerätään noin 50 miljardia euroa valtion kassaan. Lisäksi otamme velkaa yli viisi miljardia euroa, jotta kaikki eduskunnan hyväksymät valtion tehtävät saataisiin hoidettua. Tappiota ei kuitenkaan edes Suomen valtion kokoinen tila voi tehdä loputtomiin. Talouden tasapainottamisen resepti on yksinkertainen: joko lisätään tuloja tai pienennetään menoja, kirjoittaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Tulojen lisäämisessä on kaksi tietä. Ensimmäinen on lisätä veroja. Loputtomiin sitä ei voi tehdä, sillä liian korkea ansiotulojen verotus vähentää työnteon mielekkyyttä eli työn tarjontaa kansantaloustieteen termein. Jos esimerkiksi ylitöistä jää vähemmän ja vähemmän käteen, vähenee kiinnostus tehdä niitä. Vaihtoehdoksi tarjottu yritysverotuksen kiristäminen on myös ongelmallista, sillä yritykset eivät viihdy pitkään maissa, joissa verotus on muita maita huomattavasti korkeampaa. Tämä hallitus onkin sitoutunut siihen, ettei meidän jo valmiiksi korkeaa veroastettamme nosteta. Ihmisten mahdollisuuksia päättää itse rahojensa käytöstä ei pidä kaventaa.

Toinen tapa lisätä tuloja on kasvun edellytysten luominen. Sitä voidaan tehdä esimerkiksi madaltamalla työllistämisen kynnyksiä, helpottamalla yrittäjyyttä sekä satsaamalla koulutukseen ja tutkimukseen. Valtion pitää luoda toimintaympäristö, jossa uudet ideat voidaan nopeasti muuttaa tuottavaksi yritystoiminnaksi ja sitä kautta uusiksi työpaikoiksi. Mitä useampi ihminen on töissä, sitä enemmän valtion kassaan kertyy verotuloja. Valtion toimien tulee edistää työllistymistä, ei hidastaa sitä.

Mikäli tuloja ei kyetä riittävästi kasvattamaan, pitää julkisia menoja vähentää. Tätä jouduttiin tekemään edellisellä hallituskaudella, nykyisellä hallituskaudella ja sitä tultaneen tekemään erittäin todennäköisesti myös tulevilla hallituskausilla. Olen toiminut viimeisen kolmen vuoden aikana maa- ja metsätalousministerinä, sisäministerinä ja nyt valtiovarainministerinä. Kaikissa tehtävissäni olen joka vuosi talousarvioita käsiteltäessä pohtinut, voisiko jonkin asian tehdä vähemmillä verovaroilla, jotta emme jättäisi lapsillemme yhä kasvavaa velkataakkaa.

Voidaanko hallintoa tehostaa, onko jokin vuosikymmeniä jatkunut toiminta yhä tarpeen maailman muututtua ympärillä vai olisiko koko järjestelmä uudistettava? Minusta on tervettä, että kaikesta rahankäytöstä voidaan käydä sivistyneesti keskustelua, olipa tavoite miten tärkeä tahansa. Näin demokratian pitääkin toimia. Emme voi ottaa ihmisiltä rahaa valtion käyttöön ilman kunnon perusteluja.

Osa rahankäytöstä ja politiikan teosta on täysin kansallisessa päätösvallassa ja kansallisesti rahoitettua.  Kulloinenkin hallitus voi siis varsin suurelta osin omalla päätöksellään lisätä tai vähentää rahoitusta tai muuttaa järjestelmää.  Osaan taas vaikuttavat enemmän tai vähemmän erityyppiset EU-säädökset, joilla varmistetaan EU-maiden kansalaisten ja yritysten tasapuolinen kohtelu.  Erityisen tiukkaa rahankäytön säätely on maatalouteen liittyen. Kansallinen liikkumavara on lähes olematon ja kulloisessakin EU:n maatalousuudistuksessa lyödään rahankäyttö ja sisältö kiinni 5–7 vuodeksi.

Komissio valmistelee parhaillaan vuoden 2020 jälkeistä maatalouspolitiikkaa koskevia esityksiä. Siihen liittyen on syytä käydä perusteellinen keskustelu sen muutostarpeista. Tätä keskustelua on viime aikoina eri tahojen toimesta viriteltykin. Valuuko nykyinen tuki maan hintaan vai vuokraan? Tukeeko EU:n maatalouspolitiikkaa viljelijän yritteliäisyyttä? Onko säätely ja byrokratia mennyt yli äyräiden? Valuuko raha passiiviviljelyyn?

Maatalouskomissaari Phil Hogan pyysi minut hiljattain entisenä maatalousministerinä pieneen ydinryhmään näitä asioita pohtimaan yhdessä muutaman entisen ministerikollegani ja Euroopan parlamentin jäsenen kanssa. Tässäkin asiassa minua avustaa valtiosihteerini Risto Artjoki, jolle Brysselin EU-kiemurat ovat arkipäivää. Kantani näissä keskusteluissa on selkeä. EU:n tulevankin maatalouspolitiikan on oltava sellaista, että se mahdollistaa maatalouden harjoittamisen koko Suomessa. Tästä asiasta hallitus on täysin yksimielinen.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

4 KOMMENTIT

  1. PettUri Orpo aiheutti jo vuodelle 2016 lähes lähes miljardin euron luokkaa olevat menojen lisäykset ottamalla avosylin vastaan Ruotsista syksyllä 2015 kymmenet tuhannet partalapset, jotka hän Dublinin sopimuksen perusteella olisi välittömästi voinut käännyttää takaisin turvalliseen maahan Ruotsiin. Tuokin menoerä hoidettiin etupäässä kasvattamalla vastaavalla summalla jo muutenkin kriittisen suureksi paisutettua KOROLLISTA ULKOMAANVELKAAMME ja ottamalla kantasuomalaisilta vähäosaisilta. Yksinkertaista, mutta tästä matu-menoerästähän Orpo tietenkään ei maininnut.

  2. Nykysuomen oppilaat ovat tyhmiä koulusta päästessään. Viime syksynä aloittaville ei opeteta enää edes kaunokirjoitusta. Ja vuoden päästä aloittaville ei opeteta enää edes tekstausta. Riittää että osaa lääppiä oikean näköisiä kirjaimia lasinpalalta.

    Se että ei ymmäretä edes perusteita tekee ihmisistä tyhmiä. Sähkökatkon seurauksena ne eivät osaa toimia mitenkään. Menevät paniikkiin kuin nykyajan nuoret äidit jotka kantaa lapsiaan terveyskeskuksiin kun niillä on kuumetta. Ja silti syöttävät myrkyllistä ruokaa lapsilleen.

    Maailman on mennyt sekaisin.

    Tätä kaikkea vielä kiihdyttää se että suurin osa opettajista ei osaa opettaa. Heillä on pedakogiset opinnäytetyöt suoritettuina mutta he eivät osaa opettaa. Samaan aikaan on työttöminä sellaisia opettajia jotka osaavat opettaa, mutta eivät saa paikkoja. Ja kun tällaiset opettajat opettavat tulevia sukupolvia, joista osasta kasvaa myös opettajia, on kuristava tilanne valmis. Suomalaisista kasvaa pitkässä juoksussa tyhmempiä.

    Opetusmetodeihin pitäisi ottaa vanhat tavat takaisin: liitu ja paperi. Lopettaa se kvg lätinä ja opettajankin pitää osata vastata oppilaiden kysymyksiin.

  3. Kuka ja ketkä hemmetin idiootit otti tänne loisimaan kymmeniä tuhansia kehitysmaalaisia. Meillä ei ole mitään velvoitetta syöttää ja rahoittaa niitä.

  4. Julkiselta sektorilta 20% tyhjäntoimittajia ulos ja kehitysmaalaiset kotiin niin homma on hoidossa. Mikä tässä on niin helvetin vaikeaa?

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.