Teollisuustuotannon siirtäminen ilmastovastuuttomiin maihin ei vähennä hiilidioksidipäästöjä.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan tämän vuoden G20-kokouksen tulee keskittyä Pariisin ilmastosopimuksen edistämiseen, ja että EU seisoo nyt entistä päättäväisemmin sopimuksen takana. Merkelin puhe Saksan liittopäivillä tulkittiin suoraksi kommentiksi USA:n presidentin Donald Trumpin päätökseen vetäytyä sopimuksesta.

Katsotaan mitä tähän mennessä on saatu aikaan ilmasto- ja ympäristösopimuksilla ja lainsäädännöllä:

Teollisuusmaiden ympäristövastuullisuutta arviodaan sen perusteella, miten ne pystyvät hillitsemään  hiilidioksidipäästöjään, joiden oletetaan olevan suurin syy ilmaston lämpenemiseen. Kioton sopimuksella luotu järjestelmä jopa maksattaa eräänlaisia sakkoja niillä, joilla päästöjen seuranta toimii. Käytäntöä nimitetaan #päästökaupaksi.

Kioton sopimuksen tavoitteena on laskea #teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tason alapuolelle. Kehitysmaat on jätetty rajoitusten ulkopuolelle. (Wikipedia)

Teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöjä tarkastellaan neljän vuoden jaksoissa, ja norminsa ylittäneet maat joutuvat maksamaan ylimääräistä. Kun tarkastelun vertailutasona pidetään v.1990 päästöjä, se hyödyttää mm. Venäjää, jonka teollisuustuotanto romahti pian tuon vuoden jälkeen, ja jossa vanhentunutta tekniikkaa on käytetty pidempään kuin muissa teollisuusmaissa.

Kiinan viivyttely sopimusjärjestelmiin liittymisessä on tuonut sille verrattoman kilpailuedun ympäristövastuullisiin maihin nähden, ja sen talous onkin ollut voimakkaassa nousussa. Teollisuuden pako maihin, joissa työ- ja ympäristölainsäädäntö on puutteellista, tai sitä ei valvota, on yleisesti tiedossa oleva ilmiö, mutta sen merkitystä ei ilmeisesti oivalleta?

Ympäristötietoisuuden nousu on ollut yksi 1900-luvun lopun positiivisia trendejä, mutta se on koskenut vain teollisuusmaita. Eräänä tuloksena siitä ovat otsikkokuvan laivanhajoittamot, joita on ilmaantunut pitkin köyhien maiden siihen asti saasteettomia rantoja, kun romutustoiminta on siirtynyt teollisuusmaiden valvoituista oloista järkyttäviin mega-nyrkkipajoihin, joissa ympäristömyrkkyjen talteenottoa ei valvo kukaan, ja työturvallisuus ja työehdot alittanevat jopa dickensiläisen Englannin kauhuskenaariot.

Teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöjä on helppo seurata mm. kulutettujen maaöljy- ja kivihiilitonnien määrää seuraamalla. Harvoin tulee mainituksi esm. kehitysmaissa tapahtuma metsien ja maaston kulotus, jonka päästöjä voidaan vain arvioida. Borneon saaren hiilidioksipäästöjen on arvioitu olevan samaa luokkaa, kuin koko EU:n moottoriliikenteen.

Toinen sopimusjärjestelmä rajoittaa CFC-kaasujen käyttöä ja päästöä ilmakehään (Wikipedia). Ilmakehän otsonille vahingollisten kaasujen valmistus pyritään lopettamaan kokonaan, ja korvaamaan ne muilla kemikaaleilla. Tässä onkin saavutettu tuloksia, ja toiminta on mielekästä.

Jos keinotekoiset kaasut voidaan poistaa, hiilidioksiidia on ilmakehässä ollut aina ja tulee aina olemaan. Sillä tehdäänkin politikkaa: Liittokansleri Angela Merkelin ulostulo ilmastosopimus-asiassa on tulkittu yleisesti piikittelyksi USA:n presidentti Donald Trumpille. Hiilidioksidilla siis ajetaan ei-ilmastollisia tavoitteita. Sitähän koko ilmastosopimus-härdelli onkin ollut alusta asti.

Harva ilmastosta puhuva tietää tai muistaa. kuinka paljon hiilidioksidia on maapallon ilmakehässä. Siis kerromme: 335 ppm. Se tarkoittaa 335 miljoonasosaa. Ilmakehään päässyt hiilidioksidi ei jää sinne, vaan kasvit käyttävät sitä. Hiilidioksidin määrän kasvu virkistyttää kasvien toimintaa, mikä palauttaa tasapainoa. Aiempina luonnonhistoriallisina kausina hilidioksidin määrä on voinut olla suurempikin, ja sen vähenemisellä on voinut olla vaikutuksia mm. kivihiilikauden kasviston korvautumiseen nykyisellä floralla.

Hiilidioksidimäärän ja lämpötilan korrelaatio on havaittu tosiasia, mutta vaikutusmekanismi onkin enemmän uskon asia. Eräiden tutkijoiden mukaan maapallon ilmaston suurin vaikuttaja on auringon aktiivisuus, ja eräiden teoreettisten mallien mukaan se on nyt laskevalla trendillä. Toisinsanoen: Maan auringosta saaman lämpösäteilyn määrä vähenee.

Suurin todettu ilmaston lämpeneminen tapahtui 14-12 000 vuotta sitten, kun jääkausi päättyi suhteellisen nopeasti. Keskilämpötilat nousivat nykyistä korkeammalle tasolle, jolta tultiin vaiheittain alas. Jääkausien ja lämpökausien väliseen vaihteluun ei edes väitetä liittyvän lämpenemistä edeltäviä hiidioksipitoisuuksien nousuja.

Ilmasto- ja ympäristökeskustelua hallitsevat valitettavan usein sosiaalisiksi normeiksi vakiintuneet uskomukset, joiden tieteellisesti todettua faktapohjaa ei ole koskaan takasteltu. Millainen biologinen koulutus on muuten Angela Merkelillä?

Merkelin puheen uutisoi mm. BBC.