Näkökulma: Miten propagandaa tehdään?

0
Mainos

Propagandan tekeminen on taiteenlaji, jonka vasemmisto hallitsee mestarillisesti. Oikeistolaisessa toiminnassa propagandan tekeminen verhoutuu n.s. markkinoinnin käsitteen alle.

Suomen Yleisradiossa toimi vuoteen 1946 asti propagandaosasto. Hyvää propagandistista silmää osoittikin osaston nimen muuttaminen, kun sana propaganda alkoi saada negatiivisen sävyn.

 

Käytäköön kuitenkin läpi tänään yksi Yleisradion uutinen, jossa annetaan ymmärtää, muttei itseasiassa sanota mitään. Käymme läpi tässä uutisen Kaksi kertaa Gotlannin kokoinen jäävuori irtosi Etelämantereesta olemuksen.

Otsikko kertoo voimakkaan railo-kuvan kanssa siitä, että nyt tapahtuu jotakin erityistä Etelämantereella. Jokainen uutisen otsikon ja alkuvirkkeet näkevä assosioi, eli liittää mielessään tapahtuman ilmastonmuutokseen. Tämä on tavoite.

Aniharva niistä jotka näkevät tuon otsikon avaavat artikkelin. Otsikon näkijät vahvistavat näkemänsä avulla ennakkokäsitystään piakkoin lähestyvästä ilmastonmuutoskatastrofin maailmanlopusta.

Se murto-osa lukijoista, jotka lukevat koko artikkelin havaitsevat, ettei ilmiössä ole kysymys mistään poikkeavasta vaan normaalista luonnonilmiöstä. Artikkelin kirjoittaja ei edes pyri kiistämään asiaa.

Artikkelin lopussa kuitenkin muistutetaan tutkijoiden pohtivan ilmaston lämpenemistä, jotta vahvistetaan lukijan ennakkoasennetta, muttei kuitenkaan sanota, että mitään olisi varsinaisesti tapahtunut.

Tämä artikkeli onkin propagandaa parhaimmillaan. Se vahvistaa jokaisen ilmastonmuutokseen uskovan ennakkoasenteita lähes jokaisella tasolla lainkaan sanomatta, että jäävuoren irtoamisella olisi mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa.

Paras propaganda toimii juuri näin, että se antaa ymmärtää, vahvistaa lähes koko kohdeyleisön ennakkoasenteita, muttei anna kriitikoille tartuntapintaa siltä osin, että voisi sanoa artikkelin olevan valheellinen.

Sen sijaan artikkeli vain vihjailee, antaa ymmärtää, vahvistaa ennakko-oletuksia samalla kun se asiatasolla ei oikeastaan sano asiasta yhtään mitään.

Tällainen artikkeli pelaa sillä, että lukijain mielessä on kytkös erityisen luonnonilmiön ja ilmastonmuutoksen välillä. Sitä ei tarvitse luoda artikkelilla, lukijan mieli vetää johtopäätöksen itse.

Meillä on pitkä matka vielä siihen, että laaja yleisö näkee tällaisen propagandan lävitse. Medialukutaidolla tulee olemaan politiikassa yhä suurempi merkitys tulevaisuudessa.

Huomattavaa on sekin, ettei tämä näkökulma ota lainkaan kantaa ilmastonmuutoskysymykseen, mutta jätän pohdittavaksi, että minkälaisen vaikutelman sinä sait luettuasi tämän tekstin?

Tukiko kirjoitettu ilmastonmuutosta vai vastustiko se sitä? Sillä ei oikeastaan ole väliä. Vain sillä on väliä, mikä vaikutelma lukijalle jäi. Tässähän ei otettu kantaa itse kysymykseen, vaan siihen, miten vaikutelmia luodaan ja propagandaa tehdään.

Artikkelin analyysiin tarjosi YLE: Kaksi kertaa Gotlannin kokoinen jäävuori irtosi Etelämantereesta

Mainos