Koeajossa BMW 5-sarja: Luokkansa kärkeä – silti pettymys
Edellisen korimallin 5-sarjaa eli BMW:n koodikielellä F10-mallia pidettiin yleisesti jo niin hyvänä autona, että siitä on vaikea enää parantaa. BMW otti kuitenkin haasteen vastaan, ja esitteli viime syksynä uuden G30-mallin. Nykysuomi kävi koeajamassa luultavasti Suomessa myydyimmän malliversion, eli pienimmällä diesel-moottorilla varustetun 520d-mallin porrasperäisenä.
Mietittäessä sitä, onko kehitystä tapahtunut, on luontevaa verrata uutta mallia edeltäjäänsä. Vanhaan malliin verrattuna auto on kasvanut 36 mm pituutta ja 6 mm leveyttä. Edeltäjän häijyn näköinen keulailme on historiaa, ja uusi malli on kauttaaltaan linjakkaammin muotoiltu. Sulavan muotoilun ansiosta ilmanvastuskerroin on todella alhainen, 0,22.
Tyylikkyys jatkuu myös sisätiloissa. Ohjaamossa ei ole tapahtunut yhtä suuria muutoksia kuin ulkokuoressa. Uutukainen muistuttaa sisätiloiltaan paljon edeltäjäänsä, tosin muotoja on virtaviivaistettu sieltä täältä. Kaikki hallintalaitteet ja säätimet ovat kohdallaan, ja Bemarikuski tuntee hytissä olonsa heti kotoisaksi.
Nahkaverhoilu on kertakaikkiaan upean näköinen kaikkine tikkauksineen ja yksityiskohtineen. Siellä täällä on kuitenkin ehkä hieman halvan ja kovan oloista muovia, jollaista ei ole totuttu näkemään BMW:n 5-sarjassa.
Pelkkä ulkonäköpäivitys?
Auto on ilo silmälle sekä sisältä että päältä, mutta silti tulee mieleen, että kyseessä on pelkästään nimenomaan ulkonäköpäivitys. Aikanaan, kun edeltäjämalli F10 tuli markkinoille, oli hyppäys edellisestä E60-mallista todella suuri. F10 tuntui kaikin puolin ihan erilaiselta autolta, kokonaisfiilis oli tyystin erilainen. Nyt siirryttäessä F10-mallin puikoista G30:n rattiin ei tuota vau-efektiä synny.
Auto ei ajettavuudeltaan juurikaan poikkea edeltäjästään. Melutasossa ei ole tapahtunut havaittavaa muutosta. Auto on yhtä vaivaton ja helppo ajaa kuin edeltäjänsä, kokoonsa nähden jopa yllättävän näppärä. Sen sijaan edellismallissa lähes huomaamatta isommalle vaihtanut automaattivaihteisto aiheuttaa nyt selvästi havaittavan nykäyksen kiihdytettäessä. Joku tiesi kertoa, että nykäykset olisi tahallisesti ohjelmoitu autoon luomaan urheilullista tuntumaa. Tiedä häntä, mutta huomaamattomaan vaihtamiseen tottuneelle nuo nykäisyt tuntuivat kehitykseltä taaksepäin.
Totuttuun tapaan BMW:n moottorit ovat kokoonsa nähden tehokkaita ja pienipäästöisiä. Hinnat alkaen -mallillakaan ei jää jalkoihin. Suorituskyky ja jousitusmukavuus ovat jotakuinkin ennallaan. Koeajomoottorin maltillinen muutaman hevosvoiman tehonlisäys ei siis juurikaan tunnu ajossa. Tiloiltaan auto on samaa luokkaa edeltäjämallin kanssa. Mittaristo ja iso kojelautanäyttö toimintoineen ovat hienon näköiset ja monipuoliset.
Ei pitkille ihmisille
Kun auto on niinkin hintava kuin 5-sarjan BMW uutena on, niin on ihme, ettei Suomessa yleensä ole tapana ruksia autoon juurikaan lisävarusteita. Perusversiona auto on kuitenkin melko riisuttu malli. Esimerkiksi parempien etuistuimien luulisi olevan itsestäänselvyys varsinkin enemmän ja pidempää matkaa ajavalle ostajalle. BMW:n vakiojakkaratkaan eivät mitkään huonot ole, mutta lisävarusteiset sport- tai comfort-jakkarat ovat perinteisesti olleet hintansa arvoinen investointi.
Auton suurin pettymys liittyykin juuri tähän. Koeajoautossa nimittäin oli lisävarusteiset urheiluistuimet. Kun edeltäjämallien urheiluistuimissa on pidempikin kuljettaja saanut itselleen riittävän reisituen istuinosan pituussäädettävän etureunan ansiosta, ei se ole enää mahdollista. Etuistuimet ovat selvästi edeltäjämallia pienemmän kokoiset, ja pituussäädettävästä etureunasta huolimatta reisituki jää pitkällä kuljettajalla vajaaksi. Onko pitkän kuljettajan jatkossa ostettava 7-sarja saadakseen autoonsa riittävän kookkaat penkit? Comfort-istuinta emme päässeet kokeilemaan, joten ei ole tiedossa, koskeeko sama ongelma myös sitä.
Vaikka BMW:n uusi 5-sarja on edelleen luokkansa ehdotonta kärkeä, on se silti hienoinen pettymys, sillä toivottua kehitysloikkaa ei ole ulkonäköä lukuunottamatta tapahtunut. Joissain asioissa on jopa menty huonompaan suuntaan. Toivottavasti BMW:n alati jatkuva tuotekehitys tuo parannuksia ja kehitystä tulevien vuosikertojen autoihin.
BMW on mennyt alaspäin vuosikymmeniä sekä laadussa että matkustajatiloissa. Moottoritkin ovat nuhaisempia kuin ennen.
Itse 635Csi:tä ja 730:tä ajaneena voin sanoa että niiden moottoreissa oli vääntöä, automaatti vaihtoi hienosti (jos vertasi mersun askiin) ja tilaa oli sisällä vaikka muille jakaa. Autoon mentäessä ei ollut puhettakaan että reidet olisivat hinkanneet rattia, vaan väliin jäi 186cm pitkällä henkilöllä 25-30cm. Sama kuin Audin A8 -95. Uusi Audi A8 on täysi susi. Vaikka etupenkin laskee alas, hinkkaavat reidet rattia mennen tulle. Ei tämän hintaluokan autoissa saa olla näitä halvan auton vikoja.
Mutta Bemariin takaisin… 635:ssa mahtui takapenkille pitkiä ihmisiä vaikka se olikin periaatteessa kupee. 735:ssa taas hljainen matkustamoääni mahdollisti keskustelun normaaliäänellä yli 200km/h vauhdeissakin. Kuitenkin, se asia joka minut ajoi pois bemari-kanasta oli tämä uusi muotoilulinja. Entiset pyörölamput vaihdettiin ”paha pylly” lookkiin ja moottoreista otettiin tehot pois. Tehoa on paperilla mutta se joka on ajanut vanhanliiton moottoria, tietää miten 218hv kuljettaa moista koppaa. Siihen ei edes Audin 330hv pysty. Ykkösellä kun lähti ruhallisesti liikkeelle, vaihtoi kakkoselle kierrosten ollessa 2800 ja painoi kaasua hiukan yli puolenvälin, niin aina takarenkaat ulvaisivat. Ja jos painoi pohjaan, niin tyhjää löi vitisenkymmentä metriä. Ei lyö nykyautot.
Jos olette erimieltä nykykoreista vs. vanhat korimallin niin katsokaa paljonko 635:t maksavat ja sitten paljonko esim 740:et. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Bemarinkin kannattaisi jälleen ryhtyä tekemään malleja jotka ovat ajattomia. ja joiden CV-arvo yhdessä ajoneuvon poikkipinta-alan kanssa mahdollistaa pienen polttoaineen kulutuksen.