Zapad ja Aurora-17 harjoituksissa sota-ajan asetelma

Maanantaina käynnistyy Suomen lähialueella kaksi merkittävää sotaharjoitusta: Venäjän perinteinen Zapad ja Ruotsissa -pitkästä aikaa- järjestettävä monikansallinen Aurora 17. Harjoitusten tehtävänasettelu kertoo niistä suunnitelmista, joita idässä ja lännessä on sodan varalle. Suomi osallistuu ruotsalaisten isännöimään Auroraan 300:lla sotilaalla, USA peräti 1000:lla. Amerikkalaisille tämä on ensimmäinen maasotaharjoitus Ruotsissa.

Zapad-koodinimellä kutsuttujen sotaharjoitusten sarja alkoi jo Neuvostoliiton aikana, liittyen 1970-luvulla päivitettyyn puolustusdoktriiniin. Tällöin Neuvostoliiton ensisijaiseksi vastaukseksi lännestä päin tulevaan hyökkäyksen uhkaan valittiin sodan siirtäminen vastustajan maaperälle.

• Zapad 1977: Harjoituksen idea määriteltiin offensiiviseksi. ”Захват стратегической и тактической инициативы вооружёнными силами государств Варшавского договора с последующим переходом в решительное стратегическое наступление с переносом операций на территорию врага.” = ”Strategisen ja taktisen aloitteen haltuunotto siirtämällä toiminta vihollisen alueelle  Varsovan liiton jäsenmaiden asevoimien avulla ratkaisevalla strategisella aloitteella.”
• Zapad 1981, -viimeinen neuvostoaikana järjestetty. Doktriini muuttumaton.
• Zapad 2009: Venäjä on palannut neuvostonäkemyksiin uhkakuvien suhteen.
• Zapad 2013, analyysi täällä.
• Zapad 14.09.-20.09.2017: Venäjän läntisessä (”Leningradin”-) sotilaspiirissä, Valko-Venäjällä ja Itämerellä.

Aurora 17 tapahtuu Ruotsin alueilla, keskittyen Göteborgiin, Tukholman ympäristöön ja Gotlantiin. Harjoituksen aikaperiodi on 11.9.-29.9.2017. Harjoitusalueet eivät ole sattumalta valittuja:

• Göteborgin satamalla on keskeinen rooli Ruotsiin lännestä tulevien avustusten ja apujoukkojen toimittamisessa sotatilanteessa.
• Tukholma on pääkaupunki, ja kohde jonka hallussapitäjä voi väittää olevansa Ruotsin hallitus. Tukholmasta pääsee myös Mälarin kautta syvälle Ruotsiin, jolloin voi ”katkaista” maan.
• Gotlannin kontrollointi on Itämeren hallussapidon edellytys.
• Ahvenamaa on neljäs avainkohde. Sen hallussapito eristää Pohjanlahden satamat ja mahdollistaa Ruotsin uhkaamisen. Myös Suomen meriliikenteen voi Ahvenanmaalta katkaista täydellisesti. Ahvenanmaalle kumpikaan sotaharjoitus ei ulotu(?), mutta siellä on ”rauhanleiri”.

”Rauhanliikehän” oli Neuvostoliiton viides aselaji. Muilla oli vain 1.) maa-armeija, 2.) laivasto, 3.) ilmavoimat ja 4.) tiedustelu. Neuvostoliitolla oli vielä 5.) rauhanliike. Suomi kielsi muuten po. ajankohdaksi pyydetyn venäläisen koululaivan vierailun Maarianhaminaan. Selitystä ei annettu.

Aurora 17 -harjoituksen tulkitaan olevan mallinnus lännen vastareaktiolle Venäjän doktriininsa mukaiseen tunkeutumiseen Baltian ja Itämeren alueelle sodan alkutilanteessa tai sotaa enteilevän kriisin yhteydessä.

Amerikkalaiset harjoittelevat Auroran yhteydessä myös Patriot-ohjusjärjestelmän nopeaa siirtämistä Manner-Euroopasta Ruotsiin. USA näyttää siis olevaan tosissaan Ruotsin, Baltian ja Suomen puolustamisen suhteen. Mikä on Suomen rooli sotatilanteen vaaralle tehdyissä skenaarioissa, siitä antoi käsitystä NATO:n varapääsihteeri Alexander Vershbow vieraillessaan Suomessa 02.09.2016:

”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [NATO:lla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. *)

Menettely ei eroaisi siitä, mitä NATO:n jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat NATO:n neuvoston hätäkokoukseen.”.

NATO:n johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua NATO:n vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. NATO:n rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan NATO konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.09.2016.)

*) Montenegro ei ollut NATO:n jäsenmaa tuolloin. Liittyi 05.06.2017, ollen 29. jäsenmaa.

Puolustusvoimat.fi 24.08.2017,

Blogi aiheesta: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236841-ruotsin-aurora-17-ja-venajan-zapad-17-sotahartoitukset-ottavat-mittaa-syksylla

Newsweek: U.S. MILITARY JOINS MILITARY DRILL IN NEUTRAL SWEDEN AT SAME TIME AS RIVAL RUSSIAN WAR GAME.

Aamulehti 25.09.2016.