Poliisi varoittaa tietojenkalastelurikoksista – älä anna tietojasi sähköposti- tai tekstiviestikyselyihin
Poliisi muistuttaa, että henkilötietoja tai pankkitunnuksia ei koskaan pidä kertoa, jos niitä kysellään puhelimitse, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Asialla yleensä nimittäin ovat rikolliset tietojenkalastelijat, joiden tavoitteena on huijata sinulta rahaa.
– Poliisi, Kyberturvallisuuskeskus ja pankit ovat saaneet ilmoituksia tietojenkalasteluista, jotka yleensä ovat kohdistuneet pankkitunnuksiin ja sähköpostitileihin. Näitä kalasteluviestejä lähetetään tavanomaisemmin sähköpostitse, mutta kesällä niitä on tullut myös tekstiviesteinä. Asialla ovat siis nettihuijarit, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta sanoo.
Naamioituja viestejä
Tietojenkalastelurikollisuus eli ns. phishing toimii siten, että sähköpostiviestit naamioidaan näyttämään tunnettujen yritysten, esimerkiksi pankkien asiakaspalveluviesteiltä. Viestin mukana olevan linkin kautta avautuu oikealta näyttävä verkkosivu, jolle tietoja pyydetään luovuttamaan.
Tietojenkalasteluviestit ovat kirjoitettu siten, että itse aktivoidut ja annat salaisena pidettävät tiedot rikollisille. Tietoja tarvetta perustellaan esimerkiksi tunnustesi päivittämistarpeella. Voit siis esimerkiksi saada sähköpostiviestin, jossa kehotetaan välittömästi kirjautumaan pankkitunnuksillasi palveluun. Uhkana tottelemattomuudelle kerrottaan olevan pankkitilisi sulkeminen.
– Pankit, luottokorttiyhtiöt ja poliisi eivät koskaan lähetä tällaisia viestejä asiakkailleen. Näin ei toimita myöskään puhelimessa, Aho muistuttaa.
– Älä siis koskaan kerro tietojasi. Jos sinulta jollakin tavalla tiedustellaan netissä tai puhelimessa verkkopankkitunnuksia, pankki- tai luottokorttiesinumeroa ja kortteihin liittyviä käyttäjätunnuksia tai tilinumeroasi, niin vastaus on ehdoton EI.
Petokset siirtyneet nettiin
Poliisin tilastot paljastavat, että kaikkia petosrikoksia (petokset ja maksuvälinepetokset yrityksineen) oli vuonna 2016 vähän yli 40 000 kappaletta. Näistä liki puolet eli noin 18 000 kappaletta tapahtui Internetissä.
– Petokset ovat tosiaan siirtyneet nettiin: netin kautta tapahtuneiden petosten määrä on kasvanut samalla kun muiden määrä on vähentynyt. Ennuste tulevaisuudelle on sama. Rikollisten pelikenttänä Internet mahdollistaa laajan ja kehittyvän rikollisuusmuodon, jonka torjumiseksi jokaisen netinkäyttäjän tulee tunnistaa riskit ja toimet niiden välttämiseksi, Aho sanoo.
Laitteiden tietoturva kuntoon
Jyrki Aho korostaa, että Internetissä on myös paljon hyviä palveluita, jotka helpottavat arkista elämäämme. Tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien tietoturvan on kuitenkin oltava kunnossa.
– Päivitä niiden sovellutukset ja ohjelmat. Kun käytät verkkopankkiasi, tee se vain turvallisella nettiyhteydellä (https://…). Älä avaa verkkopankkia sähköpostissa olevan linkin kautta. Jos verkkopankkisi tuntuu oudolta eli et pääse esim. katsomaan tilitapahtumia tai tekemään maksuja, niin sulje istunto ja ota yhteyttä pankkisi asiakaspalveluun, Jyrki Aho opastaa.
Lähde: Poliisi