Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja arpajaishallinnon johto keskustelivat Kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajien kanssa, aiheena mm. kolehdinkanto-oikeus
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio ja ryhmäpäällikkö Henna Salmi Poliisihallituksesta tapasivat tänään Kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajat Sari Essayahin, Antero Laukkasen, Päivi Räsäsen ja Peter Östmanin.
Viime viikkoina julkisessa keskustelussa on tuotu esille osan yhdistyspohjaisista seurakunnista olleen epätietoisia rahankeräyslain soveltamisesta. Erityisesti hämmennystä on herättänyt se, että yhdistysmuotoinen seurakunta tarvitsee jumalanpalveluksen yhteydessä kannettavan kolehdin keräämiseen voimassa olevan rahankeräysluvan.
Kristillisdemokraattisen puolueen eduskuntaryhmä kutsui Poliisihallituksen keskustelemaan rahankeräysasioista. Poliisihallitus piti tapaamista hyvänä mahdollisuutena käydä läpi rahankeräyslain soveltamisen periaatteita ja selventää epäselväksi jääneitä asioita.
Arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio totesi olevansa Kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajien kanssa käydyn keskustelun jälkeen toiveikas, että suuri osa väärinkäsityksistä on saatu selvitettyä.
”Poliisihallituksen näkökulmasta kyse on yhdenvertaisesta kohtelusta ja hyvästä hallinnosta. Kaikkia yleishyödyllistä toimintaa harjoittavia toimijoita koskevat samat lait. Tulkinnanvaraa erilaisille pelisäännöille ei ole”, arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio sanoo.
Rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu vain uskonnollisten yhdyskuntien julkisen uskonnonharjoittamisen yhteydessä siihen osallistuvien keskuudessa suoritettava kolehdin keräys. Kaikki rekisteröidyn yhdistyksen muodossa toimivat yhdistykset voivat toimeenpanna rahankeräyksen saatuaan siihen rahankeräysluvan. Yhdistyksiä kohdellaan yhdenmukaisesti niiden tarkoituksesta ja toimintamuodosta riippumatta.
Poliisihallituksen virkamiesten on väitetty kiertävän yhdistysmuotoisten seurakuntien jumalanpalvelustilaisuuksissa valvomassa rahankeräyslain noudattamista.
”Poliisihallituksen arpajaishallinnon virkamiehet eivät ole tehneet yhdistysmuotoisten seurakuntien tilaisuuksiin yhtään tarkastuskäyntiä. Mikäli epäilyjä Poliisihallituksen virkamieheksi esittäytyneen henkilöllisyydestä herää esimerkiksi seurakuntien tilaisuuksissa, on syytä ottaa yhteys paikalliseen poliisilaitokseen. Valheellisesti Poliisihallituksen nimissä esiintyminen voi täyttää virkavallan anastuksen tunnusmerkistön”, Varvio toteaa.
Poliisihallituksen edustaja esittää aina pyydettäessä virka-aseman osoittavan henkilökorttinsa.
Ennen tapaamista kolehdinkanto-oikeutta koskevassa keskustelussa on tuotu esiin toiveita rahankeräyslain soveltamisen keventämisestä uskonnollisen toiminnan osalta.
”Näkemykset, joiden mukaan lainsoveltamisen periaatteita tulisi höllentää lainmuutoksen alla ovat ongelmallisia kahdesta näkökulmasta”, Varvio sanoo. ”Ensiksi, viranomaisen lain soveltaminen ei perustu mielipiteeseen vaan lakiin. Yleishyödyllisten toimijoiden tulee voida luottaa viranomaisen tekevän päätökset yhteneväisillä kriteereillä kaikille. Tämä on varmasti kaikkina aikoina myös lainsäätäjän käsitys lakeja toimeenpanevien viranomaisten roolista”, Varvio jatkaa. ”Toiseksi on itsestään selvää, että viranomainen soveltaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä viranomainen voi ennakoida mahdollisia tulevia muutoksia”, Varvio toteaa.
Poliisihallitus painottaa rahankeräyslupa-asioissa oikean tiedon merkitystä. Kuulopuheiden perusteella on mahdollista päätyä jopa vääriin johtopäätöksiin. Viranomaisen antamaa luotettavaa tietoa on kaikkien saatavilla. Poliisihallitus antaa lisäksi tarvittaessa neuvontaa ja ohjeistusta asiasta.
Tapaamisessa painotettiinkin vaikuttavan viestinnän tärkeyttä. Arpajaishallinnon aiemmin tänä vuonna avatuille nettisivuille (www.arpajaishallinto.fi) on kerätty keskeistä tietoa arpajaishallinnon toimialaan kuuluvista asioista. Jatkuvasti päivitettäviltä sivuilta löytyvät muun muassa usein kysytyt kysymykset rahankeräyksistä vastauksineen.
Lähde: Poliisihallitus