Palokunta hälytettiin vastaanottokeskuksiin lähes 1400 kertaa reilun vuoden aikana

Vastaanottokeskusten perustaminen ja niiden toimintaan liittyneet hälytystehtävät yllättivät pelastuslaitokset ja aiheuttivat merkittävästi lisätyötä, johon ei ollut varauduttu, uutisoi Savon Sanomat.

Suomen vastaanottokeskuksissa sattui reilun 15 kuukauden aikana yhteensä 36 rakennuspaloa, joissa loukkaantui 13 ihmistä. Paloissa ei menehtynyt tai loukkaantunut vakavasti kukaan, vaan loukkaantumiset olivat lieviä. Tulipaloista ainakin kahdeksaa pidetään tahallaan sytytettynä.

Pelastuslaitokset saivat vastaanottokeskuksiin kaiken kaikkiaan lähes 1400 hälytystä reilun vuoden aikana siihen aikaan, kun vastaanottokeskuksissa oli eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2015–2016.

Suurin osa näistä tehtävistä oli automaattisten paloilmoitinten hälytyksiä, joista iso osa kuitenkin osoittautui aiheettomiksi. tästä huolimatta ne työllistivät palomiehiä merkittävästi. Pelastustoimen mukaan tehtävistä selvittiin normaalilla miehityksellä ja yli- tai hätätöinä, mutta resurssit olivat aika ajoin tiukilla.

Pelastustoimen mukaan uusien vastaanottokeskusten erittäin nopeaan käyttöönottoon sisältyi erittäin merkittävä palo- ja pelastustoimen turvallisuusriski, josta kuitenkin selviydyttiin.

Nämä tiedot paloturvallisuusongelmista ja pelastustoimen kuormittumisesta perustuvat Pelastusopiston uuteen tutkimukseen, jonka aineisto valmistui jo viime keväänä. Sisäministeriö antoi tutkimuksen julki vasta nyt.

Tämä pelastusopiston aineisto on osa sisäministeriön laajempaa selvitystä Suomen kyvystä vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Kyselytutkimuksen mukaan Suomen vastaanottokeskuksista 96 prosentissa on ollut ensihoidon tehtäviä ja 78 prosentissa erheellisiä palohälytyksiä.

Väkivaltaiseen toimintaan liittyviä hälytyksiä ambulansseille oli ollut 52 prosentissa vastaanottokeskuksista. Asiakkaiden psyykkisistä oireista johtuneita hälytyksiä ensihoidolle oli ollut peräti 89 prosentissa keskuksista.

Erityinen riski oli siinä, kun turvapaikanhakijoita majoitettiin nopeasti perustettuihin vastaanotto- ja hätämajoitusyksiköihin, joista kaikista ei ollut tullut tietoa pelastustoimelle. Palotarkastajat joutuivat täten tarkastamaan tiloja puutteellisin ohjein hätätyönä, muutaman tunnin varoitusajalla tai vasta jälkikäteen.

Pelastustoimesta kerrotaan, että yksittäisiä kertoja majoituskäyttöön otettiin kohteita, joihin ei olisi turvallisuusongelmien vuoksi pitänyt majoittaa ketään. Osassa näistä tiloista oli vakavia paloturvallisuusriskejä tai sisäilmaongelmia.

Palotarkastajien mukaan joissain tiloissa oli kova ylikuormitus joko henkilömäärältään tai lisäksi myös tavaramäärän vuoksi. Esimerkiksi porraskäytäviä oli tukossa patjojen tai muiden hätämajoitustarvikkeiden vuoksi. Mikäli tällaisessa tilassa olisi sattunut tulipalo, se olisi johtanut suuronnettomuuteen.

Pelastusopiston tutkimuksen mukaan turvallisuus on sittemmin vakiintunut, kun keskuksia on suljettu, tarkastettu ja laadittu ajantasaisia ohjeita toimintaan.

Pelastusopiston kokonaisarvion mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja hätämajoitustilojen käyttöönottoon ei ollut varauduttu. Tilojen etukäteiskartoitus ja viranomaisohjeistukset olivat puutteellisia. Paloturvallisuudessa suuronnettomuuksilta joka tapauksessa vältyttiin, osin tuurilla ja osin henkilökunnan ja asukkaiden alkusammutuksen ansiosta.

Tapaturmia sattui kuitenkin melko paljon. Asukkaiden psyykkinen kuormitus näkyi sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä. Vastaanottokeskuksissa oli kaivattu erityisesti psyykkisten ongelmien käsittelyä.

Turvallisuusongelmia tilanteissa aiheuttivat yhteisen kielen puute sekä kulttuuriset erot. Vääristä paloilmoitinhälytyksistä 48 prosenttia johtui asukkaiden ruoanlaitosta. Ruoanlaitosta syttyi myös viisi tulipaloa, joissa loukkaantui kuusi ihmistä.

 

Lähde: Savon Sanomat

3 thoughts on “Palokunta hälytettiin vastaanottokeskuksiin lähes 1400 kertaa reilun vuoden aikana

  • 18.10.2017 at 18:07
    Permalink

    Ja lasku tästä on? Oliko se palokunnan yksi hälytys noin 3000 euroa? 1400×3000 €= 4,2 miljoonaa euroa. Kyllä on halpaa, mutta ainakin on työllistävä vaikutus.

    Reply
  • 18.10.2017 at 20:52
    Permalink

    Näin vastaanottokeskuksissa töissä ollessani esim. munat laitettiin vesikeittimeen, possahti !, tupakoitiin sisällä, ei väliä, toitotettiin viikottattain, kahvinkeitin lämmittämässä vuodetta kun muka vastasyntynyt paleli, että äly hoi älä jätä , ei välitetty seurauksista. Ja ei ollut kyse että ei tiedotettu tai puututtu, se vaan on niin vaikea ymmärtää kulttuuriset erot , koulutus kun ei ole tai maalaisjärkeä vaan puuttuu sekä vakava puute ajattelusta toisten turvallisuusta tai edes paloturvallisuusta?

    Reply
  • 19.10.2017 at 01:34
    Permalink

    Haluan tiedon, kun nykysuomi julkaisee ensimmäisen uutisensa. Aion taputtaa.rist

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.