Vuodelta 1963 peräisin oleva yksityistielaki uudistetaan vihdoin

Vuodelta 1963 peräisin oleva yksityistielaki uudistetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Suurin osa Suomen teistä on yksityisteitä.

Lakiesityksen keskeiset uudistukset koskevat tieosakkaiden päätösvallan lisäämistä, kuntien tielautakuntien tehtävien siirtoa muille toimijoille sekä yksityisteiden valtionavustusten kriteereitä ja jakotapaa. Lisäksi lakiuudistuksella selkiytetään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja liikkumisen suhteen ja tehdään mahdolliseksi kuntien, maakuntien tai valtion tuleminen tieosakkaaksi.

– Yksityistielaki saa kaivatun päivityksen. Uudistuksella tuetaan uuden elinkeinotoiminnan syntymistä ja turvataan elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus. Samalla uudistus parantaa yksityisteiden varrella asuvien liikkumisen edellytyksiä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle yksityistielaista 19. lokakuuta. Esityksellä toteutetaan hallituksen norminpurun kärkihanketta ja vähennetään kuntien tehtäviä. Lain esitetään tulevan voimaan 1.1.2020.

Esityksen mukaan tieosakkaille annettaisiin oikeus päättää maahan sijoitettavien kiinteistöä tai yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja niihin liittyvien vähäisten laitteiden sijoittamisesta yksityistien tiealueelle. Jatkossa tähän ei tarvittaisi enää maanomistajan lupaa, vaan tiekunta voisi antaa suostumuksen johtojen sijoittamiselle yksityistien tiealueelle.

Esityksen mukaan kuntien tielautakuntien tehtävät siirretään muille toimijoille ja tielautakunnat lakkautetaan kuntien tehtävien vähentämiseksi. Jatkossa Maanmittauslaitos tai kuntien kiinteistönmuodostamisviranomainen käsittelee yksityistietoimituksessa kaikki toimitusasiat, joita ovat muun muassa tieoikeuden perustaminen ja lakkauttaminen sekä korvausten määrääminen. Lisäksi tiekuntien perustaminen ja yhdistyminen mahdollistettaisiin myös tieosakkaiden omilla päätöksillä ilman yksityistietoimitusta.

Maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon siirretään esityksen mukaan kunnan kadunpitovelvollisuuden arviointiin, tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen sekä hallintopakkokeinojen käyttämiseen liittyvät tehtävät. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisille siirrettäisiin lupien käsittely liittyen rakennusten ja kasvillisuuden poistoon sekä poikkeukseen rakentamisrajoituksesta. Tiekunnan päätökseen tehtävät moitteet siirtyvät käräjäoikeuteen muun yhteisölainsäädännön mukaisesti.

Maakunnille vapaus päättää avustuksista

Esityksen mukaan nykyisten valtionavustusten jakaminen siirrettäisiin vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien tehtäväksi. Avustuskriteereitä karsitaan ja maakunnille annetaan valinnanvapaus avustamisen suhteen. Avustuskriteereiksi jätetään yksityistien järjestäytyneisyys sekä yksityistietä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus.

Uudella yksityistielailla on tarkoitus selkiyttää eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon sekä liikkumisen suhteen. Laissa korostettaisiin yksityisteiden ulkopuolisten käytön luvanvaraisuutta ja selkeytettäisiin sääntelyä siitä, milloin yksityistien käytöstä voidaan periä käyttömaksua. Ulkopuolisten olisi lähtökohtaisesti saatava lupa yksityistien käytölle ja käytöstä voitaisiin periä maksu. Lupaa tien käyttämiseen ei kuitenkaan jatkossakaan tarvittaisi toimintaan, joka ei selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. Jokamiehen oikeuksiin ei lakiuudistuksen yhteydessä puututa.

Kunnat, maakunnat tai valtio tieosakkaiksi

Esityksen mukaan lailla mahdollistettaisiin tieoikeuden perustaminen jatkossa myös kuntien, maakuntien tai valtion hyväksi tapauksissa, joissa ne ohjaavat julkista liikennettä yksityisteille. Näin voisi käydä esimerkiksi tilanteissa, jossa yksityistien liikenne huomattavasti lisääntyy asemakaavan toteuttamisen seurauksena. Asemakaava-alueilla sijaitsevien yksityisteiden asemaa selkeytettäisiin.

Ehdotetulla lailla pyritään myös kannustamaan tieosakkaita järjestäytymiseen ja yksityisteitä koskevan tiedon ylläpitoon. Tiekunnat voisivat jatkossa vahvistaa itselleen säännöt, joissa voitaisiin sopia erikseen määritellyistä kysymyksistä myös toisin kuin laissa säädetään. Lisäksi mahdollistettaisiin tienpidon ulkoistaminen ulkopuoliselle taholle.

Lakiuudistuksen yhteydessä tehtäisiin vähäisiä teknisiä muutoksia kiinteistönmuodostamislakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin, ulkoilulakiin, vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annettuun lakiin, ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin, yhteismetsälakiin, kaivoslakiin ja valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettuun lakiin.

Lähde: LVM

3 thoughts on “Vuodelta 1963 peräisin oleva yksityistielaki uudistetaan vihdoin

  • 20.10.2017 at 16:24
    Permalink

    No niin, tämän lehmän piti saada nimensä tähänkin paperiin. No, nyt aiemmin riitaisiksi todetut yksityistiet ovat jatkossa vieläkin riitaisempia. Kiitos tämän ministeri-lehmämme.

    Reply
  • 21.10.2017 at 01:03
    Permalink

    Kunnon taisteluita tiedossa -tiehoitokunnat on melkoisia käärmeenpesiä jo nyt ja tuo uusi malli tekee tilanteesta entistäkin huonomman. Käräjöintihommia tiedossa…

    Reply
  • 23.10.2017 at 17:41
    Permalink

    Paljonko Berner aikoo nyt rokottaa minua oman tieni liikennekelpoisena pitämisestä? Sama juttu taittaa olla suunnitelmissa kun katumaksussa. Ensin perittiin katumaksu niiltä joilla oli edes katu. Nyt kiinteistöverona myös meiltä, jotka itse hoidamme kaiken.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.