Kaivosala näyttäisi heräävän Suomessa – Valuuko tulevaisuudenkin kaivosbisnes ulkomaille?

2
Mainos

Kaivosteollisuus on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan saanut uutta pontta. Ministeriön mukaan vuona 2016 tehdyt kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat huomattavasti suurempia kuin edellisenä vuotena.

Relevantti huoli kuitenkin on, livahtavatko kannattavat kaivokset tulevaisuudessakin ulkomaiseen omistukseen, kuten viime vuosien trendinä on ollut. Nykysuomi kirjoitti esimerkiksi Raahessa sijaitsevan Laivan kultakaivoksen päätyneen ulkomaiseen enemmistö-omistukseen jälleenavaamisensa kynnyksellä. Lue juttu täältä.

Ministeriön tiedote kokonaisuudessaan:

Investoinnit malminetsintään ovat kääntyneet kasvuun vuonna 2016. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2016 noin 240 miljoonaa euroa, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaivosalan yrityksille löytyy kestävästä kaivostoiminnasta, sivuvirtojen hallinnasta, vesienkäsittelystä, sosiaalisista kysymyksistä sekä uusista teknologioista. Myös toimialat ja arvoketjut ylittävä kiertotalous tuo uusia mahdollisuuksia kaivos- ja metallinjalostusteollisuuteen.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelun 31.10.2017 Levillä julkaisemasta kaivosalan syksyn 2017 toimialaraportista, joka käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

– Globaali hyvä talouskehitys ja metallien ja mineraalien nouseva hintatrendi vaikuttavat suoraan toimialan parantuneeseen tilanteeseen. Hintataso on vakaa ja kasvua on näkyvissä, kertoo raportin koonnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta.

Kaivosteollisuudessa on viime vuosina eletty haastavia aikoja, mutta tällä hetkellä toimivat kaivokset ovat jo vakaalla pohjalla. Erityisenä kehittämiskohteena viime aikoina ovat olleet tuotannon tehostamistoimet kannattavuuden parantamiseksi sekä ympäristöinvestoinnit. Osaamiseen ja teknologian kehittämiseen panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti.

Kolme suurinta kaivosta louhintamäärällä mitattuna ovat Kevitsa, Talvivaara ja Siilinjärvi. Suomessa on viisi pitkälle edennyttä kaivostoiminnan aloittamiseen tähtäävää hanketta: Taivaljärven hopeakaivoshanke, Hautalammen koboltti-nikkeli -kaivoshanke, Keliberin litiumkaivoshanke, Hannukaisen rautakaivoshanke ja Kaapelinkulman kultakaivoshanke. Myös Pahtavaaran kultakaivoksen uudelleen avaamista tutkitaan. Alustavan kannattavuuden arviointivaiheessa on parhaillaan kolme hanketta ja lisäksi useita malminetsintähankkeita on käynnissä.

Kansainvälisesti Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä geologinen tieto, malmipotentiaali, infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Laadukas ja tuloksekas malminetsintä ja uudet löydökset turvaavat tulevaisuuden raaka-ainetarpeita ja luovat uutta pohjaa teolliselle toiminnalle. Suomessa on myös vahva kaivoslaitteiden ja -teknologian osaaminen.

Lähde: Työ- ja Elinkeinoministeriö

Mainos

2 KOMMENTIT

  1. Yhä vaan jaksan ihmetellä Suomen järjetöntä systeemiä!
    Kuka tahansa ulkomaalainenkin voi tehdä valtauksen maassamme, aloittaa kaivostoiminnan ja ROSVOTA kallioperästämme esim. kultaa.
    Mitä me siitä hyödymme? Työpaikkoja ehkä ja palkoista kerättävät verot.
    Ulkomaalainen firma TUSKIN maksaa juurikaan veroja ja itse mineraalin todellakin ROSVOAA MEIDÄN KALLIOPERÄSTÄMME!
    Miksi valtio ei hyödynnä OMAA kultaamme vaan antaa vieraiden rosvota omaisuutemme?
    Käsittämätöntä.

  2. Suomi on ollut aina etunenässä luovuttamassa pois pilkkahintaan monikansallisille yhtiöille Suomen kansallisomaisuutta. Päätöksiä tekevät poliitikot hyppivät näiden rosvojoukkojen kelkkaan heti tilaisuuden tullen ja vauhti on kiihtynyt viimevuosina.
    Kerätään näppärästi hyödyt ja tehdään muhkeat voitot, paska jätetään veronmaksajille siivottavaksi.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.