Toyota esittelee vetyauton: 1000 km yhdellä tankkauksella – Päästöinä pelkkää vettä

Toyota tulee ennakko-odotusten mukaan esittelemään ensi viikolla käynnistyvässä Tokion autonäytelyssä polttokennotekniikkaa hyödyntävän auton. Tällä ns. vetyautolla voi ajaa tuhat kilometriä ilman välitankkausta, ja vieläpä päästöttömästi.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan kyseessä on vielä konseptiauto. Polttokennotekniikan lisäksi se sisältää runsaasti myös tekoälyä ja automatisoituja ajo-ominaisuuksia.

Toyota uskoo polttokennoajoneuvojen mahdollisuuksiin lopullisina nollapäästöautoina sähköautojen litiumioniakkujen valmistuskustannusten laskusta huolimatta, joka on houkutellut enemmistön autovalmistajista siirtymään plug-in -hybriditekniikkaan koko ajan tiukentuvien ympäristöstandardien vuoksi.

Vetyajoneuvo voidaan tankata noin kolmessa minuutissa ja sen toimintasäde on huomattavasti pidempi kuin sähköautoilla. Vetyauto kuitenkin kärsii vetyinfrastruktuurin puutteesta. Esimerkiksi Japanissa on vain 91 vetysasemaa, mutta Japanin hallituksen tavoitteena on lisätä tankkausasemien määrä 160:een parin seuraavan vuoden aikana.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Japanissa on Nissan Motorin arvion mukaan noin 7 200 sähköauton pikalatauspistettä.

Artikkelikuvassa Toyotan aiempi polttokennoautokonseptimalli Mirai.

Lähteet: KL, T&T

11 thoughts on “Toyota esittelee vetyauton: 1000 km yhdellä tankkauksella – Päästöinä pelkkää vettä

  • 8.11.2017 at 14:05
    Permalink

    Vety on väitetysti maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Paha vain(tai tuottajien rikastumista ajatellen hyvä), ettei sitä ole ainakaan tällä planeetalla sellaisenaan, vaan sitoutuneena muihin alkuaineisiin. Siltikin kyseessä on mustan paskan jalosteisiin verrattuna lapsellisen helposti tuotettava aine, vaatien lähinnä suuret määrät sähköenergiaa. Eli utopistisessa maailmassa ei pitäisi olla mitään estettä siirtyä parissa vuosikymmenessä kokonaan polttokennotekniikkaan, jolloin myös hajautettu energiantuotanto pienvoimaloilla veisi pohjan pois nykymuotoiselta keskitetyltä tulonsiirtoautomaatilta ydinvoimaloineen sun muine vispilöineen. Arvatkaapa siis tuleeko vety/polttokenno -tekniikka pääsemään koskaan vapaaksi marginaalista, ainakaan ennen maailmanloppua?

    Reply
  • 8.11.2017 at 14:16
    Permalink

    1000km ajoon tankillisella vetyä pystyvä polttokennoauto jossa aurinkokennot katolla ja varalla akkukapasiteettia n.50km ajoon kuulostaisi hyvältä.
    Luulisi että polttokennoautot vietäisiin käsistä aavikkoseuduilla ja kuivilla alueilla jos hinta on järkevä?
    Jos hinta on korkea pitäisikö mukaan laittaa palonkestävät materiaalit ja tekoälyn ohjaama laserase bandiittien varalta Ruotsiin myytäessä, Knight Industries Two Thousand?

    Reply
  • 8.11.2017 at 15:03
    Permalink

    Akku teknologia vaatii järjettömät määrät metalleja, nikkeliä, lithiumia yms. siinä se mailma pelastuukin.
    Oikein mielusti hankkisin vety polttokenno auton. Nämä sähkö pelleilyt epäilyttävät yli parinkymmenen asteen pakkasissa.

    Reply
    • 8.11.2017 at 16:56
      Permalink

      Litium-Ioni- akkujen varaus ja suorituskyky romahtaa kylmässä, parin kymmenen asteen pakkasesta puhumattakaan. Joku sähköautoja vaahto suussa puolusteleva neropatti esitti tähän ratkaisuksi että lämmitetään sitä akkua yön yli sen omalla sähköllä! No mitähän siellä sitten aamulla on kytyä jäljellä kun pitäisi lähteä ajamaan… Kaikkialla ei ole, eikä kaikkialle tule sähköautojen latausinfraa järkevällä kustannuksella eikä sähköautoja ladata millään tavallisilla töpseleillä ja roikilla. Auto jota täytyy pitää tunteja johdon päässä eikä sillä voi lähteä koska vain minne vain, on autona käyttökelvoton. Puhumattakaan autosta joka jää sinne missä ei ole infraa jos niin sattuu että sinne on päästävä ja akku sinne hyytyy.

      Reply
      • 9.11.2017 at 10:40
        Permalink

        Tarkoitat varmaan lyijyakkua jonka lataus ja sähkövirran antokyky kyllä hyytyy muutamassa pakkasasteessa, tämä on jo polttomoottoriauton akuissa tuttua. Syväpurkausakkujen ongelmana on lisäksi paino, esim. tälläinen 12V / 400 Ah lyijyakku painaa vähintään 50 kiloa. Vastaava LiFePo4 (litium-rauta-polumeeri) akun solu painaa 3,5 kiloa ja 12V / 400Ah akun paino on enää 14 kg. Myös hinnaltaan LiFePo4 akut alkaa olla samassa, mitä vastaava lyijyakku maksaa. Käyttöikäkin on 20 vuotta, 5000 tuntia 100 prosentin teholla ja 80 prosentin teholla loput. LiFePo4 akut toimii pakkasellakin -20C ja kun elektrolyytti nesteessä on lisättynä pieni määrä ytriumioneja (LiFePoY4) toimintalämpötila nousee huomattavasti ollen -45C – 80C. Lataus ja purku ominaisuuksilta tehokkain akku on litium-titaani LTO-akku. Sen yleistyminen hieman hidastui kun Porissa kärvähti tehdas, jossa titaanioksidia valmistettiin. Titaani mahdollistaa akun 15 minuutin pikalatauksen tyhjästä täyteen ja samoin sen purku ominaisuus on omaa luokkaansa, suuria sähkövirtoja voidaan ulosottaa tarvittaessa.

        Sähköautoilua rajoittavana tekijänä on talvella tapahtuva lämmitys, joka haukkaa osansa ajoon tarvittavasta sähkövirrasta. Tämäkään ei ole pitkänpäälle ongelma, mikäli lämmitys tapahtuisi infrapunakelmuilla jotka on asennettu esim. auton lattia-, seinä-, istuin- ja kattoverhoilun yhteyteen. Materiaali on edullista ja sähkönkulutus vähäinen.

        Reply
        • 9.11.2017 at 11:26
          Permalink

          LiFePO4- akku on edelleen kylmälle herkkä, joten lopeta turha valehtelusi.

          https://www.batterystuff.com/kb/articles/battery-articles/lifepo4-lithium-iron-powersport-batteries-cold-weather-performance.html

          Tätä on Google täynnä, ja väitettäsi kylmäsuorituskyvystä taas ei.

          Sähköautoilua rajoittavana tekijänä on edelleen sähköautojen kelvottomuus henkilöautoiksi sekä se että sähköautoilua edistämään pyrkivien selvät valheet eivät herätä kuluttajissa luottamusta tekniikkaan, ja kuluttaja on se jonka tulisi kymmenien tuhansien eurojen riski ottaa.

          Pysy vain siellä Vauva-foorumilla höynäyttelemässä tekniikasta tietämättömiä mammoja 😉

          Reply
          • 9.11.2017 at 13:16
            Permalink

            Kiitos mielipiteestä, itselläni on LiFePo4 akkuja joten tiedän mistä puhun. Kuten edellisestä tekstistäni voi lukea, Ytrium (LiFeYPo4) parantaa huomattavasti kylmäominaisuuksia -45 asteeseen saakka. Sähköauto sinänsä ei eroa polttomoottoriautosta muussa kuin voimanlähteen suhteen, nelitahtimoottorin ja vaihteiston tilalla on akusto ja sähkömoottori, hybridissä sekä että. Turha täristä ikänsä tekniikan ja moottorien parissa touhunneelle. Polttokenno on sikäli toimiva ja sen historia on pitkä, ongelma on vedyn tuotanto jota pääasiassa tällä hetkellä saadaan kemianteollisuuden sivuvirtoina. Tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan hyödyntää energian varastointiin ja muuna aikana käytettäväksi. Mitähähän jos menisit tutkimaan mammaosastolle, paljonko tena vetää.Vedyn ajoneuvoon varastoinnissa on samoja ongelmia.

  • 9.11.2017 at 14:13
    Permalink

    Harjoitat monilla palstoilla sähköautolobbaustasi lähes ympärivuorokautisesti. Kysymys kuuluukin että kuka maksaa sinulle liksan siitä.

    Reply
    • 9.11.2017 at 22:42
      Permalink

      Kerro minullekkin kuka maksaa, niin alkaan työkseni ja huvikseni lobbaamaan sähköautoa eri palstoilla yötäpäivää.

      Kalevala:
      Sanoi vanha Väinämöinen: ”Lapsen tieto, naisen muisti, ei ole partasuun urohon eikä miehen naisekkahan! Sano syntyjä syviä, asioita ainoisia!”

      Reply
      • 10.11.2017 at 11:43
        Permalink

        Niinhän sinä teet jo.

        Hevonen heinänsyöntitaukoineenkin vastaa arjen tarpeisiin paremmin kuin sähköuto 8 tuntia roikan nokassa.

        Reply
        • 11.11.2017 at 01:26
          Permalink

          Teenkö? Kerro nyt kuka maksaa niin alkaan loppaamaan sähköautoa yötäpäivää.

          Tuosta jälkimmäisestä ollaan yhtämieltä, vielä 1950 luvulla Suomi oli omavarainen energian suhteen ja sen takasi hevostalous 450 000:lla suomenhevosella. 1970 luvulle mennessä hevoskanta romahti alle 15000 kun hevoset myytiin Italiaan ”koukkuun”. Pakettipellot ja energian omavaraisuus on jäänne tuosta-ajasta.

          Kalevala:
          Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen, oli teittensä ajaja, matkojensa mittelijä noilla Väinölän ahoilla, Kalevalan kankahilla. Tuli nuori Joukahainen, ajoi tiellä vastatusten: tarttui aisa aisan päähän, rahe rahkehen takistui, länget puuttui länkilöihin, vemmel vempelen nenähän. Siitä siinä seisotahan, seisotahan, mietitähän… vesi vuoti vempelestä, usva aisoista usisi.

          Tiedätkös hevoosmiehenä mikä on vempele ja mikä hevosen valjastus on kyseessä?

          Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.