Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset – Tällainen on juhlapäivän tuleva ohjelma

5
Mainos

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta kasvoi kaikkien aikojen laajin ja monipuolisin juhlavuosi Suomessa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä, ja yli 600 000 on itse osallistunut ohjelman rakentamiseen. Juhlavuosi on puhutellut myös nuoria, jotka ovat kokonaisuuteen tyytyväisimpiä ja aikovat innokkaimmin juhlistaa pian koittavaa satavuotiaan syntymäpäivää. Suomen suuri vuosi on näkynyt laajalti myös maailmalla.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on muodostunut kaikkien aikojen suurimmaksi juhla- tai teemavuodeksi Suomessa. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta. Tapahtumia hankkeissa on kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa ovat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

”Suomalaiset halusivat juhlia maataan lukemattomin eri tavoin ja rakensivat juhlavuoden yhdessä. Meillä on upean aktiivista väkeä, ja innostus on näkynyt myös maailmalla. Satavuotisuutta juhlitaan kaikilla mantereilla, yli sadassa maassa, ja Suomikin on vastaanottanut ennätysmäärän onnitteluvierailuja”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen iloitsee.

Juhlavuosi tavoitti kaikki

Suomi 100 -seurantatutkimuksessa* Suomen suuri vuosi näkyy myös lukuina. Käytännössä kaikki suomalaiset (98 %) ovat tietoisia itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta ja kokemus juhlavuodesta on hyvin myönteinen. Neljä viidestä (77,9 %) pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä ja noin 600 000 suomalaista kertoo osallistuneensa juhlavuoden ohjelman rakentamiseen. Tyytyväisimpiä juhlavuoteen kokonaisuutena ovat 15-24-vuotiaat nuoret.

”Erityisen ilahduttava oli tutkimustulos, jonka mukaan nuoret suomalaiset ottivat juhlavuoden omakseen. Tässä tapahtui merkittävä muutos reilussa vuodessa. Uskon, että samalla perinteinen ajatus itsenäisyyden juhlinnasta on laajentunut ja on syntynyt uusia tapoja kokea ylpeyttä Suomesta”, Pekka Timonen sanoo.

Tuoreimmalla seurantajaksolla selvitettiin myös suhtautumista itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlinta herättää suomalaisissa myönteisiä tunteita, kuten ylpeyttä kotimaasta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Satavuotissyntymäpäivää aikoo juhlistaa kolme neljästä suomalaisesta, innokkaimmin 15-24-vuotiaat nuoret.

Satavuotiasta juhlitaan Suomessa ja maailmalla

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Tulossa on runsaasti sekä perinteisiä että uusia juhlallisuuksia, ja ohjelma ulottuu usealle päivälle. Jo itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla satavuotiasta muistetaan monin huomionosoituksin. Ohjelmatarjontaa on koottu juhlavuoden sivustolle: http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta aloitetaan aattona, tiistaina 5.12. nostamalla liput salkoon ja sytyttämällä sinivalkoiset valot kaikkialla Suomessa. Kaikkia kansalaisia kutsutaan myös viettämään yhteinen kahvihetki kello 14 satavuotiaan kunniaksi.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus järjestetään Helsingin Kauppatorilla 5.12. kello 18. Paikalle rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun siniristiliput nostetaan salkoihin lasten ja nuorten voimin. Lipunnostoon osallistuvat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä pääministeri Juha Sipilä. Satavuotisjuhlan avaa tasavallan presidentti.

Iloista aattoa seuraa arvokas itsenäisyyspäivä traditioineen ja juhlallisuuksineen. Historiallinen ilta tiivistyy tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhlasaleissa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentuu juhlailotulitukseen, joka kohoaa Helsingin Eteläsataman ylle 6.12. noin kello 22. Ilotulitusta voi seurata Ylen suorassa televisiolähetyksessä ja paikan päällä parhaiten Tähtitorninmäeltä. Juhlailotulitus samalla päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Myös maailmalla muistetaan satavuotiasta Suomea. Kaikki Suomen edustustot järjestävät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettävät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Syntymäpäiväviikolla esitellään suomalaista kulttuuria maamme eturivin taiteilijoiden voimin eri puolilla maailmaa. Luvassa on myös tervehdyksiä ja muita huomionosoituksia satavuotiaalle Suomelle.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos

5 KOMMENTIT

  1. Miten ihmeessä aikuiset miehet vielä jaksavat leikkiä Itsenäisyysleikkiä, tietäen että semmoista ei enää de facto ole?

    Kuinka monta itsenäisen valtion tunnusmerkkiä EU-Suomi täyttää?

    • Suomella on omat nukkepolitikot. Joilla ole päätäntävaltaa päättää edes ketä maahan saa tulla.Suomella on Suomen Pankki, joka ei päätä mitään raha-asioita.Suomella on armeija, jolla ei tee mitään maanpuolustuksessa,koska ihmisoikeudet , EU ja nyt vielä Naton alustamaa.Listaa voi jatkaa loputtomiin….

  2. Suomen itsenäisyys lakkasi olemasta 1. tammikuuta 1995 sellaisena kun veteraanit sen meille taisteli. Tuo päivän jälkeen koijarit ja huijarit ovat johtaneet maatamme brysselistä käsin. Meillä on yhä vähemmän päätösvaltaa asioissamme ja pahemmaksi menee vuosi vuodelta. Suomen perustuslailla voi pyyhkiä, sanonko mitä. Olemme muun maailman maksuautomaatti ja mm. puolaa on tuettu runsaskätisesti siinä että se on vienyt työpaikkoja Suomelta. Politiikka on nykyään oman edun tavoittelua, ei yhteisten asioiden ajamista. Vähäväkisempi porukka jää jalkoihin ja rikkaat rikastuu. Ja ihmiset äänestää kokoomusta ja muita porvaripuolueita, käsittämätöntä masokismia.

  3. Valtioneuvoston ”tiedonanto” on silkkaa valehtelua. Meidänkään perheestä ei kukaan ole osallistunut näihin sekopäitten esityksiin tai aivopesuun. Mutta kun itsenäisyyspäivä tulee, sitä juhlistetaan marssimalla ja katsomalla Tuntematon. Se alkuperäinen, ei mitään tissiposkien tekemiä.

  4. ”Juhlailotulitus samalla päättää Suomen itsenäisyyden”

    Hups! jatkuu… ”satavuotisjuhlavuoden.” No, lauseen merkitys ei muuttunut. Tämä saattaa olla sarkasmia tai jotain sinne päin.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.