Sipilä talvisodan muistomerkin kunniaksi pidetyllä vastaanotolla säätytalossa: ”Mitä kauemman aikaa kuluu noista päivistä, sitä nöyremmäksi niihin perehtyminen tekee”

0
Mainos

Tasan 78 vuotta sitten alkoi talvisota, 105 kunnian päivää. Sodasta on kirjoitettu kirjoja ja tehty elokuvia, veistetty muistomerkkejä ja pidetty kauniita puheita, mutta sen merkitystä Suomelle on käytännössä mahdotonta kuvata taiteen, saati pelkän puhutun sanan keinoin. Pääministeri Juha Sipilän talvisodan kansallisen muistomerkin kunniaksi järjestetyn vastaanoton ohessa pitämä puhe pyrki muun muassa muistuttamaan kuulijoita siitä, mikä mahdollisti ”talvisodan ihmeen” tapahtumisen.

Sipilän puhe kokonaisuudessaan

”Presidentti Ahtisaari,
kunnioitetut veteraanit,
hyvät kutsuvieraat!
ärade veteraner,
bästa gäster,

Mainos

Valtioneuvoston puolesta toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi tälle vastaanotolle, joka on järjestetty äsken paljastetun Talvisodan kansallisen muistomerkin johdosta. Haluan vielä valtioneuvoston puolesta onnitella kuvanveistäjä Pekka Kauhasta todella vaikuttavasta työstä, joka on saanut arvoisensa paikan Helsingin sydämessä. Kiitän myös kaikki muistomerkkihankkeeseen osallistuneita.

Suomen valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat ovat huipentumassa lähipäivien aikana. Ensi maanantaina tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomen senaatti hyväksyi itsenäisyysjulistuksen antamisen. Tuona samana päivänä se esiteltiin eduskunnalle, joka kaksi päivää myöhemmin, 6. joulukuuta, edustaja Santeri Alkion aloitteesta hyväksyi senaatin toimet.

Tästä juhlavuodesta on muodostunut suomalaisen kansalaisyhteiskunnan mahtava voimannäyte. Juhlavuoden ohjelmaan ilmoitettiin 5 000 erilaista tapahtumaa ja hanketta. Ohjelmien valmisteluun on osallistunut jopa 600 000 suomalaista.

Äsken paljastettu veistos muistuttaa meitä siitä, miten kovalla hinnalla tämän juhlavuoden viettämisen mahdollisuus on lunastettu.

Tänään tulee kuluneeksi 78 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan. Talvisota päättyi 105 päivää myöhemmin 13. maaliskuuta 1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.

Vain runsas vuosi myöhemmin käynnistyi jatkosota. Aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton rintamilla syyskuussa 1944. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat käsivarren Lapista vasta huhtikuun lopulla 1945. Sotien aika kesti näin yhteensä viisi ja puoli vuotta.

Mitä kauemman aikaa kuluu noista päivistä, sitä nöyremmäksi niihin perehtyminen tekee.

Erityisesti tänään voimme todellakin puhua talvisodan ihmeestä. Paljon menetettiin mutta tärkein säilyi, valtiollinen itsenäisyys ja kansanvaltainen yhteiskuntajärjestys.

Suurin ihme oli se, että kansakunta lähti yhtenäisenä puolustamaan itsenäisyyttään vain runsaat 20 vuotta sen jälkeen kun juuri itsenäistynyt maa ajautui veriseen sisällissotaan.  Tämä ihme tuli mahdolliseksi kansallisen eheytyksen ja sovinnon kautta.

Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin jäsen, senaattori Kyösti Kallio piti kotikirkossaan Nivalassa puheen, jota on pidetty eheytyspolitiikan ohjelmajulistuksena. Puhe pidettiin vain muutamia viikkoja sisällissodan päättymisen jälkeen Nivalassa toukokuussa 1918. Kallion sanat sopivat ohjenuoraksi myös meille tämän päivän päättäjille:

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Kallio sai nähdä tasavallan presidenttinä, miten hänen unelmansa muuttui todeksi kovimmassa mahdollisessa testissä 30.11.1939. Entiset punaiset ja valkoiset lähtivät silloin yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan isänmaataan. Helsingin työläiskaupunginosista kootut joukot tekivät oman osansa siinä missä pohjanmaan talonpoikien komppaniatkin.

Täällä on läsnä joukko sotiemme veteraaneja ja lottia. Valtioneuvoston puolesta esitän teille kiitoksen siitä, että voimme olla täällä tänään koolla. Velvoittava muistonne säilyy tuleville polville äsken paljastetun muistomerkin myötä.

I dag har vi ett antal veteraner och lottor från våra krig på plats. På statsrådets vägnar vill jag tacka er för att vi kan samlas här i dag.

Kuluvaa juhlavuotta on vietetty ”Yhdessä” – ”Tillsammans” -teeman alla. Yhdessä olemme selvinneet historiamme kovimmista koettelemuksista ja pärjäämme jatkossakin vain yhdessä toimimalla, kansakunnan yhtenäisyyttä vaalien.

Hyvät kutsuvieraat!  Ärade gäster!

Låt oss höja en skål för det självständiga Finland!

Esitän, että kohotamme maljan itsenäisen Suomen kunniaksi.”

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

 

Mainos

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.