Helsingin poliisi vastaa itsenäisyyspäivän tapahtumiin liittyviin kysymyksiin

4
Helsingin poliisilaitokselta on kysytty eri kanavia pitkin itsenäisyyspäivään liittyvistä asioista. Tässä tiedotteessa vastataan yleisimpiin sosiaalisessa mediassa kysyttyihin sekä toimittajien esittämiin kysymyksiin.

Poliisitoiminnan tavoitteena itsenäisyyspäivänä oli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Helsingissä sekä kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvien mielipiteen ilmaisu- ja kokoontumisvapauden turvaaminen. Itsenäisyyspäivä sujui poliisin näkökulmasta rauhallisesti.

Miksi poliisi ei kiellä etukäteen jotain mielenosoitusta?

Helsingissä järjestetään vuosittain satoja erilaisia mielenilmauksia, kokoontumisia ja tapahtumia. Poliisin ja muiden viranomaisten tulee kohdella kaikkia juridisesti ja hallinnollisesti tasavertaisesti riippumatta siitä, minkä puolesta mieltä osoitetaan.

Voiko poliisi siirtää ulkopuolisten pyynnöstä mielenosoituksen kauaksi alkuperäisestä paikasta?

Lähtökohtaisesti ei. Poliisin tulee lain mukaan turvata mielenosoitukset niin, että mielipiteenilmaisu- ja kokoontumisoikeus toteutuvat. Toisin sanoen mikäli esimerkiksi jokin taho haluaa osoittaa mieltään jotain tiettyä instituutiota kohtaan, tulee mielenosoitukselle järjestää paikka tilannekohtaisesti niin, että mielenosoittajat pääsevät tosiasiallisesti osoittamaan mieltä kyseistä instituutiota kohtaan.

Poliisi neuvottelee usein järjestäjien kanssa etukäteen kokoontumiseen ja marssireitteihin liittyvistä yksityiskohdista.

Miksi poliisi ei voi vahvistaa epäillyn nimeä tai avata yksittäisten häiriö- tai rikostapausten yksityiskohtia?

Poliisin toiminta ja tiedottaminen perustuvat Suomen lainsäädäntöön. Julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa ovat muun muassa poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevat tiedot, rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset sekä poliisin rikostutkinnassa saamat tiedot.

Yksittäisistä tapauksista ja niiden tiedottamisesta taas määrätään erikseen esitutkintalaissa ja laki on tässä suhteessa tiukka. Helsingin hovioikeuden päätöksen mukaan poliisi ei voi lain mukaan vahvistaa epäillyn nimeä. Tapauksen perusteet on mainittu erikseen kyseisessä päätöksessä. Myöskään yksittäistapauksiin liittyviä yksityiskohtia, joista voidaan yksilöidä epäilty tai uhri, ei voida vahvistaa. Esitutkintalain näkökulmasta ei ole vaikutusta, onko epäilty itse puhunut asiasta julkisuudessa. Poliisi ei siitä huolimatta saa yksilöidä epäiltyä.

Poliisin toimintaa arvostellaan joissakin tapauksissa tuomalla esiin vain osa yksityiskohdista, eikä julkisuudessa näin ollen ole esillä kaikkia tietoja. Poliisi arvioi julkisten ja salaisten tietojen kokonaisuutta ja toimii sen mukaan.

Voiko pelkästään poliisiauton kuvaamisesta joutua kiinniotetuksi?

Ei voi. Poliisiautoa saa kuvata yleisellä paikalla. Ketään ei oteta kiinni poliisiauton kuvaamisesta. Poliisi voi kuitenkin informoida kuvaajaa yleisellä tasolla siitä, että kuvan julkaiseminen esimerkiksi yksityishenkilöstä voi jälkikäteen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Poliisi voi ottaa henkilöitä kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi

Mikäli poliisin tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että henkilö voi aiheuttaa häiriötä tai tehdä rikoksen, voidaan hänet ottaa kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Kiinniottoon turvaudutaan esimerkiksi silloin, kun paikalta poistaminen on riittämätön toimenpide.

Päätös henkilön kiinniottamisesta tehdään monen seikan perusteella. Siihen vaikuttavat senhetkiset tiedot ja perustellut epäilyt henkilön tulevasta käyttäytymisestä, sekä henkilön aiempi käyttäytyminen vastaavanlaisissa tilanteissa.

– Itsenäisyyspäivältä meillä on sellainen esimerkkitapaus, ettei konkreettisiin tuntomerkkeihin sopinut henkilö suostunut toistuvista pyynnöistä huolimatta kertomaan poliisille henkilötietojaan. Poliisi otti hänet kiinni, koska poliisilla oli perusteltu virkatehtävä selvittää hänen henkilöllisyytensä. Hänet päästettiin pois reilu tunti kiinnioton jälkeen, kun hänen henkilöllisyytensä oli varmistunut, kertoo ylikomisario Jere Roimu Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisilla on lain mukaan yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa. Poliisimiehellä on oikeus henkilöllisyyden selvittämiseksi ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon, jos kiinniottaminen on välttämätöntä henkilöllisyyden selvittämiseksi. (Poliisilaki 2 luku 1 §.)

Kiinniottoon tyytymätön voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai poliisimiehen esimiehelle.

Poliisi tutkii itsenäisyyspäivän iltana Töölössä tapahtunutta pahoinpitelyä

Poliisi epäilee, että mielenosoitusten välissä on tapahtunut pahoinpitely Töölössä. Uhri on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Helsingin poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä.

– Epäilty pahoinpitely on tallentunut videolle. Videolla liikkeellä ollut porukka oli poliisin tietojen mukaan matkalla mielenosoituspaikalle Töölöntorille, ja epäilty pahoinpitely tapahtui tämän siirtymisen aikana, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisilaitokselta.

Uhrin kertoman mukaan hän oli kävelemässä Runeberginkatua Mannerheimintielle ja osoittanut joukolle hallussaan ollutta paitaa, kun kyseisestä joukosta oli tullut henkilö ja lyönyt häntä nyrkillä päähän. Yksi henkilö joukosta oli uhrin kertoman mukaan istunut uhrin päälle ja toiset tekoon osallistuneista potkineet häntä vartaloon.

– Epäillyt olivat myös repineet uhrin käsistä edellä mainitun paidan, jota hän oli heitä kohti heilutellut. Uhrin mukana ollut henkilö oli tullut väliin auttamaan uhria, mutta epäillyt tönäisivät hänet uhrin kertomaan mukaan viereisen liikkeen seinää vasten, Kortelainen jatkaa.

Lähettyvillä olleet järjestysmiehet ja poliisit puuttuivat pahoinpitelyyn erottamalla osapuolet toisistaan. Poliisin tietojen mukaan uhri ja epäillyt pahoinpitelijät eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Koko tapahtumien kulku selvitetään esitutkinnassa ja rikosoikeudellinen vastuu mahdollisessa oikeusprosessissa.

Lähde: Poliisi

4 KOMMENTIT

  1. ”Perustuu Suomen lakiin.” Jos nyt sitten aletaan puhua tästä ”laista”, se ei sano yhtikäs mitään vaan se kuinka sitä sovelletaan. Yhä enenevässä ”Suomen laissa” sovelletaan pykäliä, jotka ovat pelkästään poliittisia eikä sillä ole lain tai edes sen hengen kanssa sen enempää tekemistä kuin ballerinalla nyrkkeilykehässä.
    Se kuin tähän ”Suomen lakiin” ja sitä (v)palvoviin poliiseihin tulee. On sen uskottavuus ja sen uskottavuuden pysyvyyden pelkästään kiinni siitä kuinka kansalaisen oikeustaju käy yksiin lakia soveltavan poliisin toimien kanssa. Jos kurittomuus tai ns. kansalaistottelevaisuus kokee vähentynyttä arvostusta johtuu se pelkästään siitä, että maassa sovelletaan kaksoisstandardeja, joissa tiettyä ryhmää hyvitään ja peitellään heidän tekemiä rikoksia ryhmänä tai yksilötasolla ja taas toista poliittisesti epäkelpoa joukkoa tai yksilöitä mätkitään siitäkin edestä on tälläinen epäkypsä poliittinen käytäntö vain ja ainoastaan sieltä ”Irwinin paikasta”. Tällöin tälle maalle tehdään karhunpalvelus ja lähdetään totalitäristisen valtion tielle kuten esim. Neuvostoliitto ja lukuisat muut kommunistiset valtiot jos kohta myös sotilaisdiktatuurit, joissa kuten ensin mainitussakin hallinnossa ”katoaa ihmisiä”. vangitaan mielipiteitteinsä vuoksi, kavennetaan sananvapautta, poliittinen puhekieli eli diktatuurinen jargon eli käsitteiden vääristeleminen päälaelleen, jolla luodaan valmis ”alusta” esim. sananvapaudelle, jota kärsii suustansa päästää tai buukstaaveja peräkkäin laitella.
    Esim. ”Nuorisojoukko” tarkoittaa ”suomeksi” käännettynä. Maahanmuuttajataustaisia jengejä, jotka ovat suvakkien ja Angela Merkelin perässähiihtäjiä ”lemmikkejä” eli Mutti ja Suomen pienimunaiset miehet ja luonnostaan munattomat naiset avaavat oven ja sanovat marisevalle sakasalaiselle ja härmäläiselle nuo kuolemattomat sanat: ”Ei meidän poika / tyttö / puimakone / katepillari / kangaspuut…. jne.

  2. Paperilla näyttää niin pirun hyvältä. Entäs katutasolla? Poliittinen poliisi ei ole turhaan nimeään ansainnut. Plausable deniability on opittu Amerikan upeasta politiikasta.

  3. Miksi Helsingin poliisi toistuvasti sortaa Junes Lokkaa ja hänen perusoikeuksiaa?

    Kaikki näkivät Juneksen videon ja se ei ollut poliisin puolelta mitän muuta kuin kusipäisyttä ja öykkäröintiä. Niin kauan kun on natsat on ”aina oikeassa”. Saman näkee armeijan kapiaisissa. Nekään eivät pystyisi normaalien ihmisten tapaan kommunkoimaan jos armeijaa ei olisi. Suurin osa henkisesti epätasapainoisia ja syrjäytyneitä. Vailla minkäälaista moraalia. Ne eivät koskaan pääsisi normaaleihin työpaikkoihin ja olisivat saneerauksissa aina ensimmäisten joukossa.

VASTAA: Sana vapaa. Jokainen vastaa omista kommenteista.