Suomen yhdeksäs kansallinen kaupunkipuisto Kuopioon

Suomi on saanut itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uuden kansallisen kaupunkipuiston Kuopioon. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka allekirjoitti puiston perustamispäätöksen maanantaina 11.12. Kuopion kaupungintalolla.

Aloite Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta tehtiin ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Pitkän suunnittelun jälkeen kokonaisuudeksi valikoitui 7 200 hehtaarin alue, joka on yhdistelmä saaristoluontoa, rakennusperintöä ja hoidettuja puistoalueita. Pinta-alaltaan Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto täyttää hienosti verkostoon kuuluville kaupungeille asetetut kriteerit.

”Kuopion historia kaupankäynnin solmukohtana on osa kaupungin rikasta kulttuuriperintöä, jota voi aistia vielä tänäkin päivänä.  Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa ei ole myöskään sisämaan suurjärviluontoa ja -maisemaa samassa laajuudessa. Kuopio on varsin tervetullut täydennys kansallisten kaupunkipuistojen verkostoon ja ansaitsee kiitokset tehdystä työstä”, kansliapäällikkö Pokka sanoo.

Valtaosa Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta, noin 6 900 hehtaaria, muodostuu Kallaveden saaristosta ja vesialueista. Näihin sisältyy niin Natura 2000 -alueita, rantojen suojelualueita kuin aiemmin perustettuja luonnonsuojelualueita.

Kansallinen kaupunkipuisto käsittää myös Kuopion sataman vanhoja rakennuksia sekä sataman ja kauppatorin välillä säilyneet puutalokorttelit ja niin sanotun rännikatuverkoston. Merkittäviä rakennuksia ovat muun muassa kaupungintalo, kauppahalli, evankelisluterilainen kirkko ja puukasarmit. Myös kulttuurihistoriallisesti merkittävät Minna Canthin ja J. V. Snellmanin Kuopion-kauden kotitalot ovat osa kansallista kaupunkipuistoa. Hoidetuista puistoista keskeisimmät ovat Väinölänniemen kansanpuisto, Snellmaninpuisto sekä kasvillisuudeltaan monilajinen, Valkeisen upea uudispuisto.

Kuopion kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat Puijon mäki ja luonnonsuojelualue on jätetty kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle, jotta kansallisen kaupunkipuiston eheyden kriteeri pystyttiin täyttämään.

Kansallinen kaupunkipuisto on yksi väline toteuttaa kestävää kaupunkisuunnittelua. Kansallisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on säilyttää kaupunkiluontoa, puistoja ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena. Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelee kaupunki itse, ja puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.

Ennen Kuopiota perustetut kansalliset kaupunkipuistomme ovat Forssassa, Hangossa, Heinolassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Porissa, Porvoossa ja Turussa. Verkostoa on tarkoitus täydentää vain muutamalla kaupungilla.

Lähde: Ympäristöministeriö

Kuva: Vicente Serra, Kuopion kaupunki