Tällainen oli vaihtoehtomedia Suomessa 20 vuotta sitten

3

Kaksikymmentä vuotta sitten, loppuvuodesta 1997 internet ei ollut vielä Suomen joka torpassa, niin kuin nykyään. Eikä silloin ollut vielä valtamediaa haastavia vaihtoehtoisia verkkomedioita, kuten tänä päivänä.

Erilaiset aatteiden nimissä nimissä julkaistut, joidenkin mielestä jopa propagandistiset painotuotteetkin olivat parikymmentä vuotta sitten vajonneet jo historian hämäriin. Oltiin siis melkoisessa tyhjiössä vaihtoehtoisen, ”yleistä totuutta” kyseenalaistavan tiedonvälityksen suhteen.

Ainakin yksi toimija silti löytyi. Nykysuomen toimittaja löysi omista arkistoistaan Vapaa Suomi -nimisen painetun lehden marraskuulta 1997. Lehti kertoo olevansa Vapaan Suomen Liiton äänenkannattaja.

Vapaan Suomen Liitto perustettiin presidentinvaaleihin perustetun Keijo Korhosen Suomen kansan itsenäisyysrintama -valitsijayhdistyksen jatkajaksi vuonna 1994. Vuonna 2004 nimeksi vaihdettiin Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto ja 2006 se lyhennettiin muotoon Itsenäisyyspuolue.

Järjestö on poistettu puoluerekisteristä kolme kertaa, koska se ei ole saanut eduskuntavaaleissa läpi yhtään ehdokasta. Poistot ovat tapahtuneet vuosina 1999, 2007 ja 2015. Kannattajakortit on kerätty joka kerta aina uudestaan, ja IPU rekisteröitiin uudelleen viralliseksi puolueeksi vuosina 2000, 2008 ja 2017.

Vapaan Suomen Liiton puheenjohtajana toimi vuonna 1997 Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Ilkka Hakalehto. Toinen Vapaa Suomi -lehden taustalla ollut voimahahmo oli Vapaan Suomen Liiton pääsihteeri Antti Pesonen, joka toimi lehden päätoimittajana. Myöhemmin Pesonen seurasi Hakalehtoa Itsenäisyyspuolueen puheenjohtajana.

Olisimme mielellämme haastatelleet mainittuja henkilöitä kysyäksemme, millaista oli tehdä vaihtoehtoista mediaa Suomessa 20 vuotta sitten. Valitettavasti sekä Hakalehto että Pesonen ovat jo poistuneet keskuudestamme, joten taatusti mielenkiintoinen historiakatsaus ja kokemukset jäivät kuulematta.

IPU:n nykyinen puheenjohtaja Henri Aitakari kertoo, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa Vapaa Suomi -lehden painomääristä, levikistä tai jakelusta. Lehteä julkaistiin Aitakarin mukaan järjestön omin varoin, eivätkä paino- ja jakelukustannukset olleet silloinkaan mitään halpoja.

– Myöhemmin Vapaa Suomi -lehti vaihtoi nimensä muotoon IPU, ja muutti muotoaan verkkolehdeksi. Joitakin vuosia verkkolehtenä toimittuaan lehden julkaiseminen lopetettiin, ja nykyisin julkaisemme blogikirjoituksia ja muita julkaisuja puolueemme sivuilla www.ipu.fi, kertoo puheenjohtaja Aitakari.

Internetissä toimii tälläkin hetkellä sivu http://vapaansuomenliitto.fi, mutta Aitakarin mukaan sillä ei ole mitään tekemistä Itsenäisyyspuolueen, entisen Vapaan Suomen Liiton kanssa.

– En tiedä, kuka tuota sivustoa ylläpitää, tai kenen hallussa kyseinen domain on, Aitakari sanoo.

Vapaa Suomi -lehti vuosimallia 1997

Hallussamme olevassa numerossa vastustetaan näyttävästi EU:ta ja kootaan joukkoja mielenilmaukseen eduskuntatalon portaille itsenäisyyspäiväksi 6.12.1997. EMU:n torjuntapäiväksi ristityn tapahtuman aiheeksi kerrotaan ”eduskunnan 6.12.1917 julistaman Suomen valtiollisen itsenäisyyden kunnioittaminen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kansamme itsemääräämisoikeuden puolustaminen, EU-, EMU- ja NATO-jäsenyyden sekä sosiaaliturvan leikkausten, työttömyyden ja kansan oikeustajua loukkaavan alhostelun ja lippostelun vastustaminen”.

Kansan kahtiajakautuminen oli tapetilla myös 20 vuotta sitten. Kun juuri tällä hetkellä vasemmisto-oppositio on erityisen huolissaan tuloerojen kasvusta, Vapaa Suomi otti vuonna 1997 kantaa kansan kahtiajakautumiseen rikkaisiin ja köyhiin mm. Lipposen hallituksen tekemien sosiaaliturvan leikkausten vuoksi. Myös nykyinen Sipilän hallitus on kaventanut mm. työttömyysturvaa melko rankalla kädellä, joten vaikka ajat vaihtuvat, jotkin ilmiöt ovat pysyviä.

Vapaan Suomen liitolla oli periaateohjelmassaan jo vuonna 1997 perustulo, joka on ollut esillä myös viime vuosina. Tällä kertaa perustulo eteni valtion kokeiluksi asti, mutta ei ilmeisesti etene sen pidemmälle.

IPU:n nykyhetki ja tulevaisuus

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Henri Aitakarin mukaan toiminnan tavoitteet ovat edelleen samat kuin 20 vuotta sitten: EU:n, euron ja Naton vastustaminen. Nämä peruspilarit tulevat säilymään puolueen selkärankana jatkossakin.

Kuinka te sitten eroatte esimerkiksi nykyisestä Jussi Halla-ahon perussuomalaisista?

– Sillä tavoin, että me emme ole rasistinen, vaan linjaltaan humaani puolue. Apua tarvitsevia tulee auttaa, mutta kaikki tapaukset on tietysti tutkittava, Aitakari toteaa.

Itsenäisyyspuolueen tulevaisuutta Aitakari luonnehtii näin:

– Kentällä tuntuu innostusta olevan, joten seuraavissakin eduskuntavaaleissa olemme varmasti mukana.

Lähteet: Wikipedia, Vapaa Suomi

3 KOMMENTIT

  1. ””Kuinka te sitten eroatte esimerkiksi nykyisestä Jussi Halla-ahon perussuomalaisista?

    – Sillä tavoin, että me emme ole rasistinen, vaan linjaltaan humaani puolue.””

    Olipa tyhmästi sanottu. Ei Halla-Aho persut ole mikään rasistinen puolue. Se ei tee rasistiksi, jos ei halua ottaa tänne elätettäviksi kaiken maailman kehitysmaalaisia.

    Lisäksi noi kaiken maailman neekerit ja hiekkaneekerit ovat ihan aiheellisesti oman toimintansa kautta hankkineet itselleen typerän ja epäluotettavan laiskimuksen maineen. He itse sen ovat tehneet.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.