Raportti maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista julkaistu

10
Mainos

Maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä, josta osa on korkeasti koulutettuja ja toisaalta osa tarvitsee koulutusta myös luku- ja kirjoitustaidossa. Maahanmuutosta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset pitävät sisällään useita kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot.

Työllisyys on merkitsevin tekijä maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Yksinkertaistetusti voidaan ajatella, jos henkilö ei käy töissä, hän ei tällöin maksa juurikaan veroja, mutta käyttää todennäköisesti enemmän sosiaaliturvaa kuin työelämässä oleva henkilö. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön 18. joulukuuta julkaisemasta ”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta”.

Nyt julkaistu raportti pohjautuu jo olemassa olevaan tutkimustietoon sekä tilastoihin maahanmuutosta Suomessa. Selvitys on laadittu sosiaali- ja terveysministeriössä ja siinä on mukana kaksi tutkijakommenttia. Matti Sarvimäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta pohtii kommentissaan sekä maahanmuuton taloudellisia että poliittisia vaikutuksia. THL:n Jussi Tervola kirjoittaa muun muassa maahanmuuton vaikutuksista huoltosuhteeseen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen.

Mainos

Huomio ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyteen

Maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja työllisyysasteessa. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on tutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin kantaväestön työllisyysaste. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste näyttäisi jäävän selvästi kantaväestöä alhaisemmaksi, vaikka henkilö olisi asunut Suomessa jo pitkään. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ja tulotaso kehittyvät selvästi heikommin kuin ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Ero on vielä suurempi, kun ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysastetta ja tulotasoa verrataan kantaväestön naisiin.

Ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkina-asemaan tulisikin kiinnittää huomiota aiempaa enemmän. Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Lisäksi heidän asemaansa tulee kiinnittää huomiota, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi.

Sosiaaliturvan käytössä eroja

Sosiaaliturvan käytössä maahanmuuttajat eroavat kantaväestöstä. Kantaväestö saa yleisimmin eläkkeitä ja maahanmuuttajat työmarkkinatukea. Tämä johtuu ikärakenteesta. Kantaväestön ikärakenne vanhenee nopeasti pitkään laskeneen syntyvyyden johdosta. Maahanmuuttajat taas ovat useimmiten työuransa alkupuolella olevia ihmisiä.

Maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja sosiaaliturvan käytössä. Eniten sosiaaliturvaa henkilöä kohden käyttivät pakolaistaustaisista maista saapuneet maahanmuuttajat. Sosiaaliturvan käyttö tässä ihmisryhmässä vähenee maassa asutun ajan kanssa ja sitä mukaan miten he työllistyvät.

Selvitysraportti osa hallitusohjelmaa

Maahanmuuton kustannuksia käsittelevistä tutkimustiedosta tehty selvitysraportti on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa. Hallitusohjelman maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä osassa on linjattu, että laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.

Selvityksessä on rakennettu tiekarttaa siitä, minkälainen maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on tähän asti ollut. Miten tämä vaikutus on kehittynyt sekä esittää näkemys siitä, miten asia voi kehittyä tulevaisuudessa.

Lähde: STM

Mainos

10 KOMMENTIT

  1. Ei noiden työnteostakaan ole yhtään mitään hyötyä, koska vievät siten työn suomalaiselta. Lisäksi tekevät työnsä usein paljon huonommin.

  2. Miksi yhdistetään työn perässä tulleet (positiivinen asia suomelle) ja tp-ruinaajat? Ei näin.

    • Missä on tutkimuksen pihvi vai onko tämä nollatutkimus?
      Excel taulukko jossa olisi eritelty välittömät ja välilliset tuotot ja kulut yhteiskunnalle mahdollisimman tarkkaan jopa koodinumerolla yksilötasolle?
      Jos työluvan kanssa maahantulleet työntekijät ja matut tutkittaisiin sukupuolen mukaan selkeästi erikseen omina ryhminään ja matumuslimit sekä perheenyhdistämisellä maahanlivahtaneet synnyin- ja lähtöpaikkansa mukaisina alaryhminä niin kansa saisi hepulin matumusujen tuloksista.
      Siinä syy maksimaaliselle sekoitukselle, vesitykselle ja laimentamiselle.
      Kun ”paska” sekoitetaan ”maitoon” voidaan tuotos myydä kansalle vaikka ”parempana” kaljana jos käymisprosenttia nostetaan.

  3. HOHHOH, tuollaiset tilastot jotka näkee jo sokeakin otsallaan. Missä työllisyys ja mikä työnteko olisi mahdollista jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa, saati sitten oppia Suomenkieli ? Maassa maan tavalla, kieltä pitää osata puhua ja kirjoittaa tai muuten henkilö pitää lähettää omalla kustannuksellaan omaan kotimaahan. Minkälainen on korkean koulutuksen omassa maassa saaneen henkilön taso ? Lapiohommat vai lapioon nojaaminen ? Naisetkaan eivät ole työllistyneet täällä vaikka ovat asuneet kauemminkin !! Niin mistä sitten löytyvät ne saatavat verotulot ja työpaikat mitä on pitkään jo kehuttu olevan ? Sosiaaliturvan maksun lopetus
    ( ”miehille tai naisille” ) kun tulee aikanaan eteen niin varmasti raha on löydettävä jostain keinolla millä hyvänsä ja tämä on kansan riskitekijä turvallisuus huomioiden. Toivon että lehden toimittajat, kirjoittaisi ja tilastoisi saatavissa olevista työpaikoista ja sitten vielä toiseksi, ketkä henkilöt, poliitikot, ansaitsevat täällä pakolaisten hyysäämisestä ?

  4. Harvoin on tässä lehdessä ollut noin paljon täyttä paskaa yhdellä sivulla. Joka on tuonkin laatinut voi odottaa itselleen seuraavaa Kirjallisuuden Finlandia palkintoa, sillä niin alatyylistä ja huonolla maulla tuotettua kaunokirjallisuutta ei ole nähty Suomen kulttuuripiireissä vuosikymmeniin.
    Oma raporttini on seuraavanlainen: Suomeen tunkevat ikuiset eläkeläiset ovat suomalaiselle työperäiselle alkuperäisväestölle pirunmoinen taloudellinen taakka, joka saa kynttilän polttamisen kummastakin päästä tuntumaan kuin vuosilomalta verrattuna siihen kun Impivaaralaisessa konsennusyhteiskunnassa nakkigrillijonossa saisi turpaansa vain hämäläiseltä, turkulaiselta, savolaiselta tai pohjalaiselta jampalta. Suomen taloudellinen kehitys saadaan nousuun heittämällä maasta russakat ja nukkehallitus helvetin kuuseen, jonka jälkeen olisi varaa nukkua kokonaiset kolme ja puoli viikkoa yhteen menoon ja olemme sittenkin vielä voiton puolella niin ettei paskalle taivuttaisi.

  5. ON MELKEINPÄ ”HIMASMAINEN TUTKIMUS”
    Vaikka tarkoitushakuisesti _köyhdytettyä_ sisältöä on yritetty venyttää maksimiin niin se on hyvin lyhyt ja paljolti on jätetty pois kuten spesifit tiedot ja erittelyt. Muodostuu paljolti tekijän omista päätelmistä ja tulkinnoista sen sijaan että esitettäisiin tilastoja sellaisenaan. Asioita selitetään kuin vajaamieliselle joka ei ole koskaan suomessa käynytkään. Kielenkäyttö ja ilmaisu ei ole tehokasta vaan sisältötyhjyyttä täytetään 50% turhilla kommenteilla/lauseilla, mikä kertoo siitä että tekijä ei ole oikeasti pätevä tekemään moista tutkimusta tai että tilaaja on jo ennakkoon määritellyt mitä tulee korostaa, mitä piilottaa ja sumuttaa väsyttävällä tekstillä joka ei aidosti tuo uutta lisäarvoa.
    Katsokaa miten asia hoituu>>Vuosina 2013–2017 valtion vuosittainen budjetti on ollut noin 54
    –56 miljardia euroa. Vuonna 2015 äkillisesti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä näkyi vuoden 2016 talousarviossa suoraan maahanmuuttoon kohdistuvien määrärahojen kasvuna.
    Vuosien 2017 ja 2018 talousarvioissa maahanmuuttoon suoraan kohdistuvat määrärahat ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna mutta vuotta 2015 edeltäneelle tasolle ei ole palattu.<< Olipa kätevästi typistetty.Lol.
    Rehellisin lause oli kohdassa 7.2.3; "Kuten eri yhteyksissä on jo tuotu esille, tutkijan tekemillä _oletuksilla_ ja _metodologisilla valinnoilla_ on vaikutusta siihen, minkälaisiin johtopäätöksiin tutkimuksessa päädytään." Niinpä.
    Jos haluaa kiteyttää kunnolla niin:
    -Kuitti vaiko tuplat? Vastaus:Somalia&Irak
    -Nelinkertaiset verotulot vaiko kuitti? Vastaus: Irak,Somalia ja Thaimaa
    Ei kovinkaan tarkemmat selitykset kohdassa 7.2.2

    Tässä best-of copy pastattuja otteita pdf julkaisusta:
    "… alhaisimmat työllisten osuudet olivat
    Afrikasta ja Lähi
    -idästä saapuneilla
    18–64-vuotiailla maahanmuuttajilla, joista vain noin 40 % oli työllisiä
    . Heikointa työllisten
    osuuden kehitys tarkasteluajanjakson aikana oli eteläisestä Afrikasta saapuneilla
    maahanmuuttajilla.
    Työllisten osuus eteläisestä Afrikasta saapuneiden maahanmuuttajien ryhmäs
    sä kasvaa
    ainoastaan hieman kymmenen maassa asutun vuoden aikana tutkimuksen mukaan. (Eronen et
    al. 2014, 34.) Kuvio 9 kuvaa ty
    öllisten osuuksien kehitystä kansalaisuusryhmittäin.
    UTH 2014
    –tutkimuksessa
    on päädytty samanlaisiin johtopäätöksiin
    , joskin tutkimusten
    vä-
    lillä on eroja tarkasteltavissa ryhmissä.
    Tutkimusten perusteella k
    eskimäärin kaikkien ma
    a-
    hanmuuttajaryhmien työllis
    yys paranee tasaisesti maassa asutun ajan kasvaessa. Joidenkin
    ryhmien lähtötaso on kuitenkin hyvin alhainen, minkä seurauksena edes 10 vuoden maassa
    asumisen jälkeen työllisten osuus ei nouse kuin 40 prosenttiin. Ainoastaan virolaisten ja etelä
    i-
    sestä Afri
    kasta kotoisin olevien työllisten osuus ei juuri kasva 10 maassa asutun vuoden aika-
    na. Tosin työllisten osuus virolaisista on jo lähtötasoltaan 65 %, kun e
    teläisestä Afrikasta saa-
    puneilla lähtötaso
    on noin 35 %. Nopeinta työllisten osuuden kasvu on venäläi
    sillä
    11
    , joilla
    työllisten osuus kasvaa noin 20 %
    :sta
    yli 50 %
    :iin
    kymmenen maassa asutun vuoden aikana.
    Tutkim
    ukset osoittavat, että erityisesti
    Pohjois
    -Afrikasta ja Lähi
    -idästä
    tulevien maahanmuut-
    tajien työllistymisessä on haasteita, jotka ei
    vät näyttäisi
    täysin helpottavan
    maassa asutun ajan
    pidentyessä, kuten useimmilla
    maahanmuuttajaryhmillä
    . Vuosi
    en 2010
    ja 2
    016 välillä kokonais
    etuus
    menot ovat
    kasva
    nee
    t noin miljardista eurosta 2,17 miljardiin euroon
    . Myös
    ulkomaiden kansalaisille
    kohdistunut osuus vuotuisesta
    etuusmenosta on
    kasvanut tarkastelujakson aikana.
    Vuonna
    2016
    ulkomaiden kansalaisille
    kohdistui noin 16,6 %
    koko etuusmeno
    sta
    .
    Kantaväestön kanssa yhtä paljon etuutta keskimäärin
    etuudensaajaa kohden
    saivat työperä
    i-
    set maahanmuuttajaryhmät, kun taas kolme
    ei-työperäistä
    maahanmuuttajaryhmää
    saivat n
    oin
    2 000 euroa
    enemmän etuutta keskimäärin
    etuuden
    saajaa kohden
    vuonna 2016.
    Vuonna 2016
    ulkomaiden kansala
    isille kohdistuneesta
    noin 360 mil
    joona
    sta eurosta
    lähes kaksi kolmasosaa
    kohdentui EU
    -alueen ulkopuolelta tuleville muille kuin työntekijöille. Kelan etuuksiin oike
    u-
    tettujen henkilöiden määrään nähden eniten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien piri
    s-
    sä oli pakolaistaustaisia maahanm
    uuttajia
    . Kaikkina tarkasteluvuosina lähes puolet tämän
    ryhmän henkilöistä oli ollut vuoden aikana joko peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajana.
    Huomion
    arvoista
    ulkomaiden kansalaisille
    kohdistuneess
    a peruspäivärahass
    a ja työmarkk
    i-
    natues
    sa on se, että
    kaikissa ryhmissä selvä enemmistö sai työmarkkinatukea peruspäivärahan
    sijasta. T
    ämä tarkoittaa, että t
    ukea saane
    et
    ulkomaiden kansalaiset
    olivat
    jo joko saaneet p
    e-
    ruspäivärahaa
    /ansiosidonnaista työttömyysturva
    a sen enimmäisajan tai ei
    vät täyttänee
    t peru
    s-
    päivärahaan tarvittavaa työssäoloehtoa. Tämä tieto tukee aiemmin esitettyä näkökantaa siitä,
    että osalla maahanmuuttajista on vaikeuksia päästä
    edes
    jokseenkin vakaaseen työmarkkina

    asemaan
    , jolloin he olisivat oikeutettuja joko peruspäivärahaan tai ansios
    idonnaiseen tyött
    ö-
    myysturvaan

    6.1.2. ASUMISTUKI
    Vuosien 2010 ja
    2016 välillä yleisen asumistuen kokonaisetuusmenot olivat kasvaneet
    noin
    500 miljoonasta
    eurosta 1,08 miljardiin euroon.
    Vuonna 2010 kokonaisetuusmenoista 5,3 % kohdistui sellaisille ruokakunnille, joissa etuu-
    den saajana oli ulkomaan kansalainen
    . Vuonna 2016 tällaisille ruokakunnille kohdentui noin
    11,5 % yleisen asumistuen etuusmenoista. Valtaosa yleisen asumistuen
    menoista kohdentuu
    siis kantaväestölle
    , joskin
    ulkomaiden kansalaisten
    suhteellinen osuus on
    kasvanut
    . Tilaston
    valos
    sa ulkomaiden kansalaisille
    kohdentuu yleisen asumiestuen kokonaismenoista suhteelli
    s-
    ta väestömääräänsä suurempi osuus.
    Ulkomaiden kansalaisten
    ruokakunnille kohdentuneista
    yleisen asumistuen menoista
    pak
    o-
    lais
    taustaisten tuensaajien
    ruokakunnat
    ovat
    suhteellisesti
    yliedustettuina tuensaa
    jien piirissä
    kaikkina tarkasteluvuosina
    . Vuon
    na 2016 pakolaistaustaisten
    maahanmuuttajien saaman
    tuen
    määrän
    keskiar
    vo
    saajaruokakunta
    a kohden
    on kuitenkin ainoastaan 66 euroa korkeampi vu
    o-
    dessa kuin kantaväestön keskiarvo.
    Muiden
    ryhmien keskiarvo per sa
    ajaruokakunta on selvästi
    alle kantaväestön keskiarvon.

    6.1.3 LAPSILISÄT
    Ulkomaiden kansalaisille
    kohdistuneiden
    lapsilisien määrä on sen sijaan kasvanut samanaikaisesti kun maahanmuuttajien määrä on
    kasvanut vuosien 2004 ja 2016 välillä. Vuonna 2016 noin 5,7 % l
    apsilisämenoista kohdentui
    ulkomaiden kansalaisille
    eli lähes sama osuus kuin
    heidän
    suhteellinen osuutensa on
    väest
    ö-
    määrästä.
    Ainoastaan pakolaistaustaisten maahanmuuttajien etuuden keskiarvo etuudensaajaa kohden
    on korkeampi kuin kantaväestön keskiarvo e
    tuudensaajaa kohden. Vuonna 2016 kantaväestön
    keskiarvo oli 2 387 euroa, kun pakolaistaustaisten maahanmuuttajien keskiarvo oli noin 3 038
    euroa.
    __
    Vuosina 2013–2015 työ
    – ja elinkeinoministeriön pääluokan
    määrärahoista maahanmuuttoon allokoitiin
    noin 141–
    151 miljoonaa euroa
    vuo
    dessa
    .
    Vuonna 2016 t
    yö- ja elinkeinoministeriön
    pääluokan
    määrärahoista maahanmuuttoon kohde
    n-
    tui noin 223 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 noin 331 miljoonaa euroa.
    Vuoden 2018 valtion
    talousarvioesityksessä on esitetty, että työ
    – ja elinkeinoministeriön
    hallinnonalan määrärahoi
    s-
    ta noin 321 miljoonaa euroa kohdistuisi maahanmuuttoon.
    ___
    Turvapaikanhakijoiden äkillinen kasvu
    vuoden 2015 lopussa on vaikuttanut myös opetus
    – ja kulttuuriministeriön
    hallinnonalan
    toi-
    mintaan
    . Vuonna 2016 maahanmuuttoon kohdennettiin noin 109 miljoonaa euroa ja vuonna
    2017 noin 170 miljoonaa euroa. V
    uonna 2018 samoihin toimenpiteisiin
    valtion talousarvioes
    i-
    tyksen mukaan
    kohdentuu noin 142
    miljoonaa euroa.
    ___

  6. korkeasti koulutut tulevat kiinasta amerikasta ja muista vastaavista maista nää loiset on asia aivan erikseen ei tuu muuta kuin hirveet tappiot joka paikkaan veivät monesta kaupasta nuorison kesätyöt hanttihommista tää temppu maksaa vielä tuplat noiden järkyttävien menoihin lisäksi ja joka nurkalla on kepappeja jamuita kun saavat 2 vuotta touhuta ilman veroja ja sit nimi vaihtuu ja uusiks

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.