Valtiovarainministeriö: Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina
Suomen talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2018, ennustaa valtiovarainministeriö 19.12. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Suotuisa suhdannevaihe lisää työllisyyttä, pienentää julkisen talouden alijäämää sekä hidastaa velkaantumista.
Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,1 prosenttia vuonna 2017, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan.
Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa niiden reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Myös yksityisten investointien kasvu hidastuu, mutta investoinnit nousevat pitkästä aikaa yli 19 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).
Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkötyökustannukset nousevat mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Työn tuottavuus kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Suotuisa suhdanne lisää työllisyyttä, ja työttömyys vähenee.
Vienti vetää talouskasvua
Vienti kasvaa kysynnän vetämänä reippaasti vuonna 2018, eikä Suomi enää menetä markkinaosuuksia. Yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee edelleen viennin suotuisaa kehitystä. Vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä.
Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Kaikki investointityypit kasvavat myönteisen kansainvälisen kehityksen ja matalana pysyvien korkojen tukemina. Asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista.
Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 prosenttia olettaen, että tulevat palkkaratkaisut seuraavat jo solmittuja sopimuksia. Palkkaliukumien on ennakoitu jäävän keskimääräistä pienemmiksi paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten erien vuoksi. Hinnat nousevat vuonna 2018 laajasti eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyyden kasvu nopeutuu yhteen prosenttiin.
Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 prosenttia. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouden käytettävissä olevien tulojen kasvu hidastuu inflaation kiihtyessä. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit piristyvät. Työllisyys jatkaa kohenemistaan mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019.
Maailmantaloudessa vahva vire
Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi maailman BKT:n kasvua nopeammin. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa.
Kotimaan taloudessa riskit ovat tasapainossa
Kotitalouksien kulutus voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos työllisyys yllättää positiivisesti ja kotitalouksien luottamus pysyy korkealla. Toisaalta, jos kotitalouksien luottamus laskee ja kotitaloudet alkavat säästää tai jos kysyntä törmää kapasiteettipulaan, kustannukset nousevat ja inflaatio alkaa kiihtyä voimakkaammin, kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua pienemmäksi.
Talouskasvu hidastaa velkaantumista mutta ei poista julkisen talouden alijäämää
Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019.
Suotuisa suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Vaikka suhdanne on huipussaan, tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen.
Väliaikainen noususuhdanne ei vahvista julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja kuormittaa julkista taloutta koko ensi vuosikymmenen ajan. Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen.
”Suomen talous kasvaa ripeää vauhtia. Lisäksi suotuisa suhdanne näyttäisi kestävän aiemmin arvioitua pidempään. Kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen puskuria vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä”, toteaa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Lähde: Valtiovarainministeriö
Jotenkin haluan uskoa joulupukkiin paljon enemmän kuin yo. sepustukseen ”jatkuvasta kasvusta”. Sen olen kyllä valmis allekirjoittamaan, että ns. mulliturpien määrä tulee jatkuvasti ”kasvamaan”, kuten myöskin kantasuomalaisten työtaakka tästä johtuen kumulatiivisesti kuin entisen miehen velkataakka. Valtionvarainministeriö valehtelee suoraan päin pläsiä, sillä vetäähän tuota iltanuotion illanistujaisten tarinataloa muuan petturi urpo, joka ei ole tähänastiseen sätkynuken uransa onnistunut sanomaan ainuttakaan lausetta, joka olisi totta edes siteeksi. Mutta kuten me kaikki sen tiedämme tämän päivän Suomessa totuus on ”salaista tietoa”, joka on äärimmäisen ”luottamuksellista” sekä vieläpä niin monimutkaista, että kansalaiset eivät ”ymmärrä” siitä enempää kuin vääräuskoinen Koraanin sisällöstä sen jälkeen kun on kuullut vuosia sen olevan ”rauhan uskonnon”, jossa verta vuodatetaan vain joka ainoa päivä ja ruumiita ei lasketa, sillä Allahin nimeen se on pyhää epistolaa sekä muslimin ymmärrystä vailla.
Paskapuhetta.
Kuten edellä: Paskapuhetta!!
Jos meillä kerran tuottavuus oli tänä vuonna 3.5% parempi kuin viimevuonna, niin silloinhan kaikkien palkkoja voitaisiin nostaa tuo 3.5%. Ja siitä huolimatta yritykset tekisivät miljardivoittoja.
Totuus on se että Suomesta salakuljetetaan uraania maailmanmarkkinoille. Siitä ei saa valtion penniäkään, kuten ei muista mineraaleistakaan. Esim. vuonna 2014 Suomi oli maailman toiseksi suurin koboltin viejä: 114.7 miljoonaa tonnia. Ja tuolloin koboltin hinta oli 20 000e/tn. Eli, Suomesta vietiin jo silloin verotta 2,3 miljardin euron edestä verotta kansallisomaisuuttamme. Nyt koboltin hinta on 70 000e/tn ja sama ralli jatkuu.
Kaikki politikkomme ja ministerimme tietävät tämän ja heidän hyväksynnällään homma saa jatkua. Ja kun mennään veilä hetki, niin koko Suomea ruvetaan kaivamaan niin että meille jää pilattu luonto, puhdistettavat vesistöt sekä konkursseja, kirjanpitorikoksia, murhia ja petoksia. Ja koska politikot ovat osana tätä suurempaa juonta, he pääsevät kuin koirat veräjästä.
Tämä on alkanut jo 1900 luvun alusta ja vasta kun Kekkonen joutui luopumaan vallan kahvasta, ulkomaalaiset pääsivät ryöstämään Suomen maaperää. Vapaavuori, Häkämies, Pekkarinen, Väyrynen…, kaikki presidenttimme jne. Kaikki samassa juonessa mukana.
Siinä on meillä ainoa artikkeli joka kasvattaa vientiäme. Me kaivamme verotta ulkomaalaisille yhtiöille kansallisomaisuuttamme.
Me olemme maailman rikkaimpia maita jos maaperämme mineraaleja mitataan rahaksi muutettuna. Meillä on maaperässämme enemmän malmeja ja mineraaleja kuin Saudeilla on ikinä ollut öljyssä. Tai 100-kertaa enemmän kuin Norjassa on ikinä ollut öljyä. Ja me annamme ne ilmaiseksi pois!! Kaivammekin vielä!
Joo jatkuu varmaan ikuisesti.
Sanattomaksi vetää tää universaalinen petos…