Sanni Grahn-Laasonen: Ylioppilastutkinto voitava suorittaa myös englanniksi

7
Mainos

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut selvityshenkilöt selvittämään englanninkielisen ylioppilastutkinnon toteuttamista. Englannin tuominen tutkinnon suorituskieleksi toteutetaan osana käynnissä olevaa lukiouudistusta. Toimenpide tukee hallituksen tavoitetta koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämisestä.

Selvityshenkilöinä toimivat rehtori Harri Rinta-aho Etelä-Tapiolan lukiosta ja dosentti Kati Mikkola Helsingin yliopistosta. Selvityshenkilöiden tehtävänä on selvittää, miten englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestäminen toteutetaan. Selvitys tulee luovuttaa opetus- ja kulttuuriministeriölle helmikuun lopussa.

– Suomi kansainvälistyy ja englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä lisääntyy. Siksi tarvitsemme myös mahdollisuuden ylioppilastutkinnon suorittamiseen englanniksi. Englanninkielisen koulutustarjonnan lisääminen tukee nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia ja edistää kansainvälisten osaajien hakeutumista Suomeen. Uudistus vie eteenpäin hallituksen laajempaa tavoitetta lisätä koulutuksen kansainvälisyyttä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Mainos

Hallitusohjelmassa asetetun koulutuksen kansainvälistymistavoitteen lisäksi hallitus päätti kevään kehysriihessä laatia valtioneuvoston yhteisen Talent Boost –toimenpideohjelman. Ohjelman avulla kanavoidaan kansainväliset osaajat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi samalla kun houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödynnetään heidän osaamistaan ja verkostojaan investointien houkuttelussa.

Osana Talent Boost -ohjelmaa vahvistetaan englanninkielisen koulutuksen tarjontaa Suomessa. Ministeri kutsuu alkuvuodesta suurten kaupunkien edustajat yhteen keskustelemaan englanninkielisen koulutuksen tarpeesta ja tarjonnan lisäämisestä eri koulutusasteilla.

– Tarvitsemme lisää kansainvälisiä kouluja ja päiväkoteja. Koulutusmaineemme pitää kääntää vahvuudeksi osaajien houkuttelussa. Perheenjäsenten koulutusmahdollisuudet voivat olla yksi ratkaiseva tekijä rekrytointihetkellä, Grahn-Laasonen toteaa.

7 KOMMENTIT

  1. Suomen kielen alas ajoa koko homma. Kehitysmaalaiset moniosaajat eivät silti opi yhtään mitään.

  2. Mitä tää Sanni nyt sekoilee? Taas siltä pääsi kunnon aivopieru. Ymmärtääköhän se että Suomi on kaksikielinen maa? Silloin ylioppilaskoe pitää voida suorittaa suomeksi ja ruotsiksi. Ei muilla kielillä. Ja mitenköhän tää Sanni meinaa että englanninkieliset suorittavat kotimaisten kirjoitusten kokeet: suomenkielen ja ruotsinkielen? Jos eivät osaa kumpaakaan?

    Onkohan tässä kyse siitä etttä kalkki ei enää imeydy elimistöön ja siksi eliistö ei saa kaikkia tarvitsemiaan mineraaleja?

  3. Englannin kielihän ei ole nyt se pääpointti, vaan sen mahdollistaminen että tulevaisuudessa veronmaksajien rahoilla täytyy kenenkä tahansa maahanmarssijan kyetä valmistumaan meillä ylioppilaaksi vaikka vitun Zimbabweksi opittuaan kolmen kertotaulun, tai jopa insinööriksi opittuaan neljän kertotaulun ja aakkoset.

  4. Englanti eroaa EUssta, joten se säilyy EU-kieleksi vain irkkujen ansiosta, ja heitä on suomalaisiakin vähemmän.
    Saksa ja Ranska nousevat. Samoin muiden kielien kuten Aasian kielien merkitys. Huonoon saumaan tuli tämä ehdotus.

  5. Japanin kielellä ne ylioppilaskokeet pitää suorittaa jos suomi tai ruotsi ei taivu, ja jos tulee hylätty niin pitää tehdä seppuku kun uusylimysoppilailla kuitenkin on paremmat kynäveitset mukana…

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.