Pelastustoimeen kaivataan valtakunnallisia toimintatapoja yli alueellisten rajojen
Pelastustoimen toimintakyvyn säilyttäminen ja palvelujen turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaativat toimialalta mukautumista ja kehittymistä. Alalla kaivataan tuoreen toimintaympäristökatsauksen mukaan vahvempaa alueellisten pelastuslaitosten rajat ylittävää ohjausta prosessien ja toimintatapojen yhtenäistämiseen.
Toimintaympäristökatsaus toteutettiin loka-marraskuussa 2017 haastattelemalla asiantuntijoita pelastustoimeen liittyvistä organisaatioista sekä perehtymällä aiheeseen liittyvään taustamateriaaliin. Katsauksen teki sisäministeriön toimeksiannosta Deloitte Consulting Oy.
Toimintaympäristökatsauksessa pelastustoimen haasteiksi nousivat muun muassa sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, sopimuspalokuntien vahvuuden ylläpito ja pelastushenkilöstön turvallisuuden takaaminen. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan pelastustoimessa on hyödynnettävä uuden teknologian, kuten robotiikan, mahdollisuudet nykyistä paremmin.
Pelastustoimen roolin säilyttävä maakunnissa
Maakuntauudistus on pelastustoimelle suuri hallinnollinen uudistus, joka muuttaa pelastustoimen ohjauksen ja resurssijaon. Haastatellut asiantuntijat pitivät tärkeänä, että pelastustoimi saisi riittävän vahvan roolin tulevissa maakunnissa. Parhaiten tämän nähtiin toteutuvan niin, että pelastuslaitokset olisivat omia liikelaitoksia. Yhtenäistä valtakunnallista ohjausta kaivataan yhteisen suunnan löytämiseen, koko pelastustoimen kehittämiseen, edunvalvontaan sekä pelastustoimen profiilin nostoon sisäisen turvallisuuden kentässä.
Haastateltavat korostivat, että pelastustoimi ei ole vain maakunnan palvelu vaan osa valtakunnallista varautumisen ketjua. Myös kansainvälisessä politiikassa epävarmuus on kasvanut, mikä haastaa pelastustoimen varautumisen kriisitilanteisiin.
Pelastustoimen toimintaympäristö muuttuu merkittävästi ympäröivän yhteiskunnan muutoksen myötä. Sisäministeriö pitää sen vuoksi tarpeellisena päivittää pelastustoimen toimintaympäristön kuvausta säännöllisesti. Taustalla on pelastustoimen vuoteen 2025 ulottuva strategia Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi. Toimintaympäristökatsaus toimii taustamateriaalina erilaisille pelastustoimen kehittämishankkeille.
Lähde: Sisäministeriö
Ehkä pelastustoimi on herännyt itsensä luomaan ongelmaan jossa paikallisia palokuntia sekä vapaapalokuntia on lopetettu. Ja kuviteltu että ihmiset muuttaisivat kaupunkeihin. Nyt ollaankin tilanteessa että hätäkeskus ei pysty käsittelemään puheluita, kaupunkien palokunnille maaseutu ei ole tuttu (on joka samannimisiä katuja saman kunnan alueella) ja matkat ovat niin pitkiä palkka-palokunnista että tavoiteaikoihin ei päästä edes hyvissä sääolosuhteissa.
Siksipä maaseuduille on vaaditty sähköisiä palonilmaisia, sprinklauksia jne. Kaikkea sellaista millä saadaan niitä lisäminuutteja kun paikallinen VPK on lakkautettu. Fakat vain ovat kylmiä: jos matkaa on 30km niin ennenkuin palokunta pääsee paikalle, on rakennus kuin rakennus jo palanut. Hätäkeskuksessa kun saatetaa pyöritellä puhelua kahdeksankin minuuttia ennen hälytystä.
Itse asiassa, kerran soitin kylän vpk:lle että ”avatkaa ovet ajakaa autot ulos ja huuda pojat kasaan, täälä on tieliikenneonnettomuus”. Mutta kun ei voi kuulemma tehdä mitään ennenkuin tulee virallinen hälytys. Ja siihen kunnes se piipasi pojilla, kului 11 minuuttia puhelustani. Joskus voivat olla tärkeitä minuutteja. Tai tuntu odottjasta pitkiltäkin.
Lyhyt ja ytimekäs ratkaisu ongelmaan: ”Asylym!!!”